Paskanhajua
Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua
on tupa kylmillään
ja tyhjä navetta
ennen raitin varrella
oli sata savua
karjaa lapsia ja lampaita
Ja seuraintalolla
kun häitä tanssittiin
notkui lattia jalkain alla jenkan tahdissa
nyt on piha ruohottunut
vuoto katossa
ja rikki kivitetty joka ainoo ikkuna
Esikoiset aikoinaan
läksi herroiks oppimaan
eivät siltoja polttaneet vaan maan takanaan
Poikakulta tuli käymään stadista
saunan jälkeen kammarissa juotiin tuliaisia
lyötiin kättä päälle
pannaan metsät lappeelleen
ja rahat pannaan nousukauden pörssibisnekseen
Esikoiset aikoinaan
läksi herroiks oppimaan
isät äidit jäivät asemille
möykky rinnassaan
Esikoiset aikoinaan
läksi herroiks oppimaan
eivät siltoja polttaneet vaan maan
Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua
on tupa kylmillään
ja tyhjä navetta
piha ruohottunut
vuoto katossa
ja rikki kivitetty joka ainoo ikkuna
Esikoiset aikoinaan
läksi herroiks oppimaan
eivät siltoja polttaneet vaan maan takanaan
Olor a mierda de campo
Ya no sopla ese viento a mierda de campo
la casa está fría
y el establo vacío
antes, a lo largo del camino
había cien humos
ganado, niños y ovejas
Y en el salón de baile
cuando se bailaban bodas
el piso se hundía bajo los pies al ritmo del jenka
ahora el patio está cubierto de hierba
filtraciones en el techo
y cada ventana rota a pedradas
Los primogénitos en su momento
se fueron a aprender a ser señores
no quemaron puentes sino la tierra a sus espaldas
El hijo varón vino de visita desde la ciudad
después de la sauna en la habitación se bebieron regalos
se dieron la mano
vamos a talar los bosques
y el dinero se invierte en negocios bursátiles en tiempos de bonanza
Los primogénitos en su momento
se fueron a aprender a ser señores
los padres y madres se quedaron en las estaciones
con un nudo en el pecho
Los primogénitos en su momento
se fueron a aprender a ser señores
no quemaron puentes sino la tierra
Ya no sopla ese viento a mierda de campo
la casa está fría
y el establo vacío
el patio cubierto de hierba
filtraciones en el techo
y cada ventana rota a pedradas
Los primogénitos en su momento
se fueron a aprender a ser señores
no quemaron puentes sino la tierra a sus espaldas