Takametsien Travolta
Kun rokkibändi tulee kylään
kylältä kaupunkiin
skidit tanssipaikan täyttää
se on selvää niin
lujaa soitetaan
ja lapset kiitokseksi taputtaa
kannustakaa toki yksinäistä tanssijaa
Hän on lannistumaton
takametsän Travolta
hän on lannistumaton
vaik ois kuinka pakkasta
Hän lähtee matkaan illansuussa
hangen halki tarpoen
itseksensä jupisee
perkele periks anna en
isken naisen
vaikken suuta soittaa osaakaan
trimmatusti tanssimalla
heidät puolelleni saan
Hän on lannistumaton
takametsän Travolta
hän on lannistumaton
vaik ois kuinka pakkasta
Hän on lannistumaton
takametsän Travolta
hän on lannistumaton
vaik ois kuinka pakkasta
Hiki valuu ohimoilta
kenkä piiskaa lattiaa
lanne vispaa mutta heiluu
hän jo huohottaa
huomaakohan mua kukaan
paita päältä putoaa
miehen selkä kiiltää hiestä
alko suonet pullottaa
Hän on lannistumaton
takametsän Travolta
hän on lannistumaton
vaik ois kuinka pakkasta
El Travolta de los Bosques Profundos
Cuando la banda de rock viene al pueblo
del pueblo a la ciudad
los niños llenan la pista de baile
es obvio
tocan tan fuerte
y los niños aplauden en agradecimiento
animen al solitario bailarín
Él es inquebrantable
el Travolta de los bosques profundos
él es inquebrantable
aunque haga mucho frío
Él parte al atardecer
atravesando la nieve
murmura para sí mismo
diablos, no me rindo
gano a la mujer
aunque no sepa tocar la boca
bailando con estilo
los tengo a mi lado
Él es inquebrantable
el Travolta de los bosques profundos
él es inquebrantable
aunque haga mucho frío
Él es inquebrantable
el Travolta de los bosques profundos
él es inquebrantable
aunque haga mucho frío
El sudor gotea de sus sienes
el zapato azota el suelo
la cadera se agita pero se balancea
él ya jadea
¿alguien me notará?
la camisa cae al suelo
da brillo a la espalda del hombre
las venas comienzan a sobresalir
Él es inquebrantable
el Travolta de los bosques profundos
él es inquebrantable
aunque haga mucho frío