Varjonkukka
Minä kuljen siellä missä
Maailma on pimeä ja lohduton
Takapihoilla joissa kukaan
Ei ole leikkinyt aikoihin
Surkeutta kannan selässäni
Sydämessäni muistoa sinusta
Ja se muisto vetää
Syvemmälle varjoihin
Jos ei niin pimeä yö täällä ois
En kai koskaan vois
Muistaa ihanuuttasi Varjonkukka
Ja jos päivät olis liian pitkät ja leveät
Ei niiden välissä
Voisi kokea unen kauneutta
Maailma tappaa kaiken kauniin
Mutta sinua en sille anna
Pidän salassa, sinut
Varjonkukaksi kastoin
Sotamies voi rakastaa
Kuningatartaan ikuisesti, vaan
Koskaan ei kai käy
Päinvastoin
Flor de sombra
Yo camino por ahí donde
El mundo es oscuro y desolado
En los patios traseros donde nadie
Ha jugado en mucho tiempo
Llevo la miseria en mi espalda
En mi corazón el recuerdo de ti
Y ese recuerdo me arrastra
Más profundo en las sombras
Si la noche no fuera tan oscura aquí
Supongo que nunca podría
Recordar tu belleza, Flor de sombra
Y si los días fueran demasiado largos y anchos
Entre ellos
No se podría experimentar la belleza del sueño
El mundo mata todo lo hermoso
Pero a ti no te lo permito
Te guardo en secreto, te
Bauticé como Flor de sombra
Un soldado puede amar
A su reina eternamente, pero
Nunca creo que
Suceda lo contrario