Kultalusikka
Hienoissa puvuissaan töistä työmisesten
Istuvat ravintolassa suutaan piesten
Ja kauan ennen kuin päättyy ilta
Illallinen löytyy rinnuksilta
Tätä elämää sitä on niin helppo kantaa
Vaatia siltä vain enemmän kuin mitä se antaa
Rikkaana elää ja rikkaampana kuolla pois tai jumalana
Ja nähdä ihmistä yksinäistä silmänkantamattomiin
Olla ihminen yksi näistä ja vajota tavoittamattomiin
Kun meistä jokainen elää yksin omissa koloissaan
Kuolee omissa oloissaan täällä kultalusikka kielenpäällä
Sataa... keltaista lunta
Vanhankodeissa nukutaan ja nähdään haaveunta
Ajasta jolloin ei ollut täällä
Kultalusikkaa jokaisen kielenpäällä
Katsoo peiliin eikä silloinkaan
Mies kohtaa itseään eikai milloinkaan
Miettii alla minkä tähden
Syntyä sai ja minkä tähden
Ja nähdä ihmistä yksinäistä silmänkantamattomiin
Olla ihminen yksi näistä ja vajota tavoittamattomiin
Kun meistä jokainen elää yksin omissa koloissaan
Kuolee omissa oloissaan täällä kultalusikka kielenpäällä
Ja nähdä ihmistä yksinäistä silmänkantamattomiin
Olla ihminen yksi näistä ja vajota tavoittamattomiin
Kun meistä jokainen elää yksin omissa koloissaan
Kuolee omissa oloissaan täällä kultalusikka kielenpäällä
Cuchara de oro
En trajes elegantes de la clase trabajadora
Se sientan en el restaurante masticando sus palabras
Y mucho antes de que termine la noche
La cena se encuentra en sus pechos
Esta vida es tan fácil de llevar
Exigirle más de lo que da
Vivir como rico y morir más rico o como un dios
Y ver a la gente solitaria hasta donde alcanza la vista
Ser uno de ellos y hundirse en lo inalcanzable
Cuando cada uno de nosotros vive solo en sus rincones
Muere solo en su propio mundo con una cuchara de oro en la boca
Llueve... nieve amarilla
En asilos se duerme y se sueña
De una época en la que no estaba aquí
Una cuchara de oro en la boca de todos
Se mira en el espejo y ni siquiera entonces
El hombre se enfrenta a sí mismo, quizás nunca
Se pregunta por qué
Nació y por qué
Y ver a la gente solitaria hasta donde alcanza la vista
Ser uno de ellos y hundirse en lo inalcanzable
Cuando cada uno de nosotros vive solo en sus rincones
Muere solo en su propio mundo con una cuchara de oro en la boca
Y ver a la gente solitaria hasta donde alcanza la vista
Ser uno de ellos y hundirse en lo inalcanzable
Cuando cada uno de nosotros vive solo en sus rincones
Muere solo en su propio mundo con una cuchara de oro en la boca