Satu Peikoista
Toisiinsa kietoutuneina
He kulkevat metsän halki
Heille tuntemattoman
Pienille loputtoman
Rukkapeikkotakkutukka
Ja heikkopeikkopelokas
Molemmat niin urheina
Ovat toistensa tukena
Mitä puiden takana heitä odottikaan?
Niin kaunis kukka
Jota ei osaa sanoin kuvailla
Sen tahtoi itselleen rukkapikku takkutukka
Lyijynraskaita
Jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa
Ympärillään pelkkää harhaa
(2x)
Halki jäätyneen maan
He kulkevat käsikkäin
Katsomatta toisiaan
Sanomatta sanaakaan
Jään pinnasta peilasivat
Huurtuneita kasvojaan
Silmät niin vettyneet
Ovat isäntiinsä pettyneet
Se kukka kuoli ja takkutukan kyyneliin
Hukkui heikko peikko
Niin se vain menee
Ei aina käykkään niin
Kuten toivoi rukkapikku takkutukka
Lyijynraskaita
Jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa
Ympärillään pelkkää harhaa
(2x)
Sormet vieraat soittavat
Tätä soitinta
Kuoleman sormet
kylmät ja kankeat
Astun sisään portista
Vieras maailma
Avautuu sen takaa
Maisemat ankeat
Nyt sanat on jo sanottu
Laulut on laulettu
Aamun koittaessa
Ilta jo hämärtää
Kun hukun itkuuni
Toivon että jää
Edes kauniin kukan nimi
Tänne elämään
Uno de los monstruos
Enredados el uno en el otro
Ellos caminan a través del bosque
Hacia lo desconocido
Pequeños e interminables
Rukkapeikkotakkutukka
Y heikkopeikkopelokas
Ambos tan valientes
Son el apoyo mutuo
¿Qué les esperaba detrás de los árboles?
Una flor tan hermosa
Que no se puede describir con palabras
Rukkapikku takkutukka la quería para sí
Con los pies tan pesados
Ninguno siente sus piernas
No hay mundo
A su alrededor, solo ilusiones
(2x)
A través de la tierra congelada
Ellos caminan de la mano
Sin mirarse
Sin decir una palabra
Reflejaron en el hielo
Sus rostros empañados
Los ojos tan llorosos
Están decepcionados con sus dueños
Esa flor murió y en las lágrimas de takkutukka
Se ahogó el débil peikko
Así es como sucede
No siempre resulta
Como esperaba rukkapikku takkutukka
Con los pies tan pesados
Ninguno siente sus piernas
No hay mundo
A su alrededor, solo ilusiones
(2x)
Dedos extraños tocan
Este instrumento
Los dedos de la muerte
Fríos y rígidos
Entro por la puerta
A un mundo desconocido
Se abre detrás de él
Paisajes sombríos
Ahora las palabras han sido dichas
Las canciones han sido cantadas
Al amanecer
La noche ya oscurece
Cuando me ahogo en llanto
Espero que quede
Al menos el nombre de una flor hermosa
Aquí para vivir