Musta Huntu
Pimeästä metsästä kuuluu vaikerrus hiljainen
joka kantaa sisällään tuskan yksinäisyyden
miks kaikki kaunis hajoaa aina kun sitä koskettaa
ja unelmat virtaan vajoaa ja kauas pohjaan katoaa
eikä kukaan tässä maailmassa kanna kultaista sydäntä
eikä kukaan tästä maailmasta voi yksin selvitä
Kuinka kaunis on tää maa kun musta huntu poistetaan
nyt pieni ihminen vain kantaa tuskaa yksin sisällään
piikkilankaa sydämmiimme täällä kiedotaan
ja kaikki kaunis täältä aina viemäreihin poljetaan
Kuin sokea täällä suunnistan en löydä suuntaa oikeaa
joka puolella kangastuksia ja harhaa usvan seassa
eikä kukaan tässä maailmassa kanna kultaista avainta
eikä kukaan tässä maailmassa löydä sitä oikeaa sydäntä
ota ja maista elämän hedelmää
kunnes sen katkera piikki sun kurkkusi lävistää
Velo Negro
Desde el oscuro bosque se escucha un lamento silencioso
que lleva consigo el dolor de la soledad
¿Por qué todo lo hermoso se desmorona siempre al tocarlo?
y los sueños se hunden en el río y desaparecen en lo profundo
nadie en este mundo lleva un corazón dorado
y nadie en este mundo puede sobrevivir solo
Qué hermosa es esta tierra cuando se quita el velo negro
ahora solo el pequeño ser humano lleva el dolor dentro de sí
alambre de púas se enreda en nuestros corazones aquí
y todo lo hermoso siempre se pisotea hasta las alcantarillas
Como ciego aquí navego, no encuentro la dirección correcta
ilusiones y engaños por todas partes entre la niebla
nadie en este mundo lleva una llave dorada
y nadie en este mundo encuentra el verdadero corazón
toma y prueba la fruta de la vida
hasta que su amargo aguijón atraviese tu garganta