Uhrilehto
Raivatuna metsässä on vanha uhrilehto
Caveen polku johdattaa ja tuomien tuoksussa
Yks on taimi taimimatta se on puu jumalan
Juurtumatta juuret ovat tammen suuret jalat
Kivipaadet hakkaa hongat toisiin kolisee
Alkaa sade huuhtomaan lehvät puhtaiksi nuolee
Varvut nousee silmissäni kohti taivasta
Vaaroiksi taimet kasvaa puro solisee ja laulaa
Kuusen kannon kainalossa lohkareita seisoo
Raakkuu varis vainiolla silmät huomaa liikkeen
Juoksee jalat pikkuruiset kohti meren rantaa
Usva peittää saalistajan punahiset hampaat
Sumu seuraa saaren rantaa pöllöt uneksii
Piirissä kehän keskellä karhu talvehtii
Suudelmansa kylmän mulle tarjoo kuolema
Antaa mulle kätensä on aina tukena
Sammalmatto polut peittää tieltä askel eksyy
Katse kaipaa kaitsijata saattaa uhrilehtoon
Ken voi olla kuulematta metsän vienon kutsun
Kulkijalle kuolevalle tarjoaa se kehdon
Unta valvoo uhrilehdon
Bosque de sacrificio
En el bosque despejado se encuentra el antiguo bosque de sacrificio
El sendero de la cueva guía y en el aroma de los tilos
Hay un brote sin brotar, es el árbol de los dioses
Sin enraizar, las raíces son los grandes pies de roble
Las piedras golpean los abetos, chocan entre sí
Comienza la lluvia limpiando las hojas, las lame limpias
Los arbustos crecen ante mis ojos hacia el cielo
Los brotes se convierten en colinas, el arroyo murmura y canta
En el hueco del abeto hay rocas de pie
El cuervo grazna en el campo, los ojos notan movimiento
Corren los pies diminutos hacia la orilla del mar
La niebla cubre los dientes rojos del depredador
La niebla sigue la orilla de la isla, los búhos sueñan
En el centro de un círculo, el oso hiberna
La muerte me ofrece su beso frío
Me da su mano, siempre está ahí para apoyar
El musgo cubre los senderos, los pasos se pierden del camino
La mirada anhela un guía, lleva al bosque de sacrificio
¿Quién puede ignorar el suave llamado del bosque?
Ofrece una cuna al viajero moribundo
El bosque de sacrificio vela el sueño