Laulu Keväästä
Tänään ei kerrota, muita kuin huonoja uutisia,
päivästä, joka ei tule päättymään, hymyilevin kasvoin.
Jo parkkipaikalla pääsi mukaan otin,
pistin reikiä, verestin.
Salamurhat, salaliitot, aivopesut, ostosreissut.
Teit testin, sinä sait pestin.
Tuokaa kuolleet, tuokaa ruumiit,
tulkaa kuolleet, tulkaa ruumiit.
Rauhassa teiltä, rauhasen vein teiltä,
laboration tuoksuissa, puhdistusaineen lumoissa.
Tuokaa kuolleet, tuokaa ruumiit,
tulkaa kuolleet, tulkaa ruumiit.
Rikos ja kunnianosoitus
kuin rakkaus ja luottamus.
Kyseenalaistin moraalit,
löysin elämäni sävärit.
Käteni puhtaaksi jäävät,
vaikka ovat veren värjäämät.
Se on pelkkää väkivaltaa
vain minä tiedän sen,
mikä tunnettu on kauaa.
Mielet vihollisten, mielet vihollisten, heikkopäiden ihmisten.
Tänään ei kerrota, muita kuin huonoja uutisia,
päivästä, joka ei tule päättymään, hymyilevin kasvoin.
Aulassa kuulin, joku sikaniska soitti ystävilleen.
Kertoi minusta. jotain pahaa, aavistin.
Riensin kotiin,
olin tehnyt jo "ostokset".
Tänään ei kerrota, muita kuin huonoja uutisia.
Laulu keväästä, sitä metsästän,
jolta lainaisin, hieman leikkaisin.
Jo parkkipaikalla leikkasin, verestin.
sain mitä sain, mitä halusin.
Taudinkuvan selkeän, poistin itsestäni pahan.
Canción de la primavera
Hoy no se cuentan más que malas noticias,
del día que no terminará, con una sonrisa en el rostro.
En el estacionamiento te llevé contigo,
haciendo agujeros, sangrando.
Asesinatos, conspiraciones, lavados de cerebro, compras.
Hiciste la prueba, conseguiste el trabajo.
Traigan a los muertos, traigan los cuerpos,
vengan los muertos, vengan los cuerpos.
En paz de ustedes, les llevé en paz,
en los olores del laboratorio, en los encantos del limpiador.
Traigan a los muertos, traigan los cuerpos,
vengan los muertos, vengan los cuerpos.
Crimen y homenaje
como amor y confianza.
Cuestioné las moralidades,
encontré los colores de mi vida.
Mis manos quedarán limpias,
pero están teñidas de sangre.
Es pura violencia
solo yo lo sé,
lo que es conocido desde hace mucho.
Mentes de enemigos, mentes de enemigos, mentes de personas débiles.
Hoy no se cuentan más que malas noticias,
del día que no terminará, con una sonrisa en el rostro.
En el vestíbulo escuché, alguien chismoso llamaba a sus amigos.
Les contó sobre mí, algo malo, lo sospeché.
Corrí a casa,
ya había hecho las 'compras'.
Hoy no se cuentan más que malas noticias.
Canción de la primavera, la busco,
de la que tomaría prestado, un poco cortaría.
En el estacionamiento corté, sangré.
obtuve lo que quería, lo que deseaba.
El cuadro de la enfermedad claro, eliminé lo malo de mí mismo.