In/Out
kesken yön mä herään
sinä nukkumaan jäät
kosteaan ikkunaan
piirrän en mitään
auringon kukka paitasi
siinä se mitä muistan
olen ehkä vihainen
silti niin tasainen
nyt mun huokaus irti tempautuu
ehkä huomenna kasvaa kukkia lattiasta
koirat jossakin haukkuvat
kun joku menee kotiin
on mulla mustaa ja harmaata
en voi katua mitään
taas nuo lapset maalaa seinääni tuon
olenko ehkä vankina porttien
syvä tunneli
kuljin uudelleen
sen päässä tuulilasi helisee
en voi sietää sua
ja sitä tarkoitan
ehkä muurahainen vasikan
keinotekoinen mun sydän kuparinen
siihen kumauttaa saat
silti vapise en
punaiseen huoneeseen me kädet lukittuna
paina in tai out se lukee paidassa
käsi mustetta rutistaa
en tahtois kirjottaa
enkä pystyisi lupaamaan
niin paljon kuin odotat
olethan kaunis
et kauniimpi olla sä vois
mut jotain on liikaa enkä osaa kannustaa
syvä tunneli
kuljin uudelleen
sen päässä tuulilasi helisee
en voi sietää sua
ja sitä tarkoitan
ehkä muurahainen vasikan
keinotekoinen mun sydän kuparinen
siihen kumauttaa saat
silti vapise en
punaiseen huoneeseen me kädet lukittuna
paina in tai out se lukee paidassa
Dentro/Fuera
En medio de la noche me despierto
y tú te quedas dormido
en la ventana húmeda
dibujo sin sentido
el sol en tu camisa de flores
eso es lo que recuerdo
tal vez esté enojado
pero aún así tan tranquilo
ahora mi suspiro se escapa
quizás mañana crezcan flores desde el suelo
los perros ladran en algún lugar
cuando alguien regresa a casa
tengo negro y gris
no puedo arrepentirme de nada
esos niños vuelven a pintar mi pared
¿estoy quizás prisionero entre portones?
un túnel profundo
lo recorro de nuevo
al final de él la ventana del auto tiembla
no puedo soportarte
y eso es lo que quiero decir
quizás una hormiga frente a un ternero
mi corazón artificial de cobre
allí recibirás un golpe
pero aún así no tiemblo
en la habitación roja con las manos atadas
presiona entrar o salir, eso dice en la camiseta
mi mano aprieta tinta
no quiero escribir
y no podría prometer
todo lo que esperas
eres hermosa
tal vez no podrías ser más hermosa
pero algo es demasiado y no sé cómo animar
un túnel profundo
lo recorro de nuevo
al final de él la ventana del auto tiembla
no puedo soportarte
y eso es lo que quiero decir
quizás una hormiga frente a un ternero
mi corazón artificial de cobre
allí recibirás un golpe
pero aún así no tiemblo
en la habitación roja con las manos atadas
presiona entrar o salir, eso dice en la camiseta