395px

16 y 36

Miljoonasade

16 Ja 36

Lapsena minäkin
Osasin olla näkymätön
Menin avaimenreikään
Seisoin vain hiljaa
Kunnes susikorvamies
Lähti pois

Vuosia myöhemmin
Olin kai jo kuusitoista
Ensi kerran huomasin
Etten mahtunut keinuunkaan
En hevosen sisään
En vaatekaappiin
Kultaisen äidin
Hameiden alle

Niin mun nivelet paukkui
Minäkin kasvoin
Korvasta korvaan leijui
Hämärää vettä

Hetken vielä mahduin
Kouluun armeijaan tai kirkkoon
Sitten en

Aika kului enkä pelännyt
Tein perheen ja ajattelin
Kun mä en enää kasva
Niin lapset kasvaa
Mun puolestani

Tein töitä ja rakensin
Vaimolle talon
Ostin tilavan auton
Aioin jäädä siihen
Ja omalla tapaa
Olla vapaa

16 ja 36
Hyvää syntymäpäivää meille
16 ja 36
Omin lupinsa rakastuneille
16 ja 36
Itsellensä antautuneille
16 ja 36
Omiin sydämiinsä kompastuneille

Tämä hotellihuone
On ruma ja ahdas
Sinä olet nuori
Alaston ja kevyt
Niin viaton

Ja musta tuntuu että
Ainoa paikka mihin
Enää mahdun
On sinun sisälläsi

Niin minä vasta
Elämäni tässä vaiheessa
Saan ensimmäisen vihjeen
Siitä mitä on kuolema

Se on sitä että kasvaa
Kasvaa ja kasvaa
Ja lopulta on vain yksi
Paikka mihin mahtuu

Ja sitten ei mahdu enää
Sinnekään

16 y 36

De niño
También sabía ser invisible
Me metí en la cerradura
Y solo me quedé en silencio
Hasta que el hombre de orejas de lobo
Se fue

Años más tarde
Ya tendría dieciséis
Por primera vez noté
Que no cabía ni en el columpio
Ni dentro de un caballo
Ni en el armario
De la madre dorada
Bajo sus faldas

Mis articulaciones crujían
Yo también crecía
Flotaba de oreja a oreja
Agua oscura

Por un momento aún cabía
En la escuela, el ejército o la iglesia
Pero luego no

El tiempo pasaba y no tenía miedo
Formé una familia y pensé
Cuando ya no crezca más
Mis hijos crecerán
Por mí

Trabajé y construí
Una casa para mi esposa
Compré un auto espacioso
Planeaba quedarme ahí
Y de alguna manera
Ser libre

16 y 36
Feliz cumpleaños para nosotros
16 y 36
Para los enamorados por su propia cuenta
16 y 36
Para los entregados a sí mismos
16 y 36
Para los tropezados en sus propios corazones

Esta habitación de hotel
Es fea y estrecha
Tú eres joven
Desnuda y ligera
Tan inocente

Y siento que
El único lugar donde
Ya quepo
Es dentro de ti

Así que ahora
En esta etapa de mi vida
Recibo la primera pista
De lo que es la muerte

Es crecer
Crecer y crecer
Y al final solo queda
Un lugar donde caber

Y luego ya no caberé más
Ni siquiera ahí

Escrita por: