Nojatuoli kuuhun
Mummon kammariin
Suureen nojatuoliin
Päälle iltateen
Hetkeks torkahdin
Äsken heräsin
Villiin lokin huutoon
Pilveen puhuriin
Tuoksuun tähtien
Katsoin alaspäin
Huudahdin ja horjuin
Kirjan pudotin
Tyhjään pimeään
Lentää nojatuoli kuuhun
Sirppiin kellanvalkeaan
Siellä runotyttö riisuu
Paitaansa ja rallattaa
Laulaa vuoroin ruman laulun
Vuoroin laulun kauneimman
Lentää nojatuoli kuuhun
Sirppiin kellanvalkeaan
Alla kehrää maa
Historian puolaan
Suurta tarinaa
Lailla mestarin
Kerran yritin
Tyyliin yhtä julmaan
Totta kirjoittaa
Sitten luovutin
Sillón lunar
En la habitación de la abuela
En un gran sillón
Con una taza de té nocturno encima
Me quedé dormido por un momento
Acabo de despertar
Al grito salvaje de una gaviota
En la brisa de las nubes
En el aroma de las estrellas
Miré hacia abajo
Grité y tambaleé
Dejé caer el libro
En la oscuridad vacía
Vuela el sillón a la luna
En la media luna amarilla y blanca
Allí la musa de los poemas se desnuda
Y tararea
Canta a veces una canción fea
A veces la más hermosa
Vuela el sillón a la luna
En la media luna amarilla y blanca
Bajo ronronea la tierra
En el telar de la historia
Una gran historia
Como la de un maestro
Una vez intenté
Escribir con un estilo tan cruel
La verdad
Luego me rendí