Roskaa
Musta sateenvarjo lojuu rikki roskiksessa
Se on katkennut lause ja kuollut rakkaus
Ehkä kerran lempi suuri kiehui koskiksessa
Siitä muistona on tyhjä kortsupakkaus
Mitä jää, mitä jää?
Ehkä joku tuntikaudet seisoi portin luona
Odotti ja odotti ja poltti tupakkaa
Natsoista täyttyi roskis iltana tuona
Eikä luokse portin toinen koskaan tullutkaan
Mitä jää
Se on roskaa roskaa vaan
Kun elämä kaukana
Jatkaa kulkuaan
Mitä jää
Kun korit pengotaan
Se on roskaa roskaa
Roskaa vaan
Neiti Ajan kynsiviila narskuu yöt ja päivät
Silloin ja tällöin hän luuriin vastailee
Siellä soittavat ne jotka junistansa jäivät
Jotka eivät treffeillensä koskaan ehtineet
Mitä jää, mitä jää?
Kun he sitten merkkiportin luokse viimein ehti
Huolissaan suruissaan ja vielä huolissaan
Siellä heitä tervehti vain eilinen lehti
Roskapönttö puolillansa tuhkaa tuhkaa vaan
Basura
Un paraguas negro yace roto en el basurero
Es una frase interrumpida y un amor muerto
Tal vez una vez el amor ardiente se convirtió en cenizas
Y como recuerdo queda un paquete de condones vacío
¿Qué queda, qué queda?
Quizás alguien pasó horas de pie junto a la puerta
Esperando y esperando mientras fumaba un cigarrillo
El basurero se llenó de colillas esa noche
Y la otra persona nunca llegó a la puerta
¿Qué queda?
Es solo basura, basura
Cuando la vida está lejos
Continúa su camino
¿Qué queda?
Cuando se revisan las cestas
Es basura, basura
Solo basura
La lima de uñas de la Señorita Tiempo chirría día y noche
De vez en cuando contesta el teléfono
Allí llaman aquellos que se quedaron con sus promesas
Los que nunca llegaron a sus citas
¿Qué queda, qué queda?
Cuando finalmente llegaron a la puerta de la señal
Preocupados y tristes, y aún más preocupados
Solo fueron recibidos por el periódico de ayer
El contenedor de basura lleno de cenizas, solo cenizas