Veriveljet
Suuta soukemmalle, ei puhuta siitä
arvet syvät irvistävät
ei avata niitä, eikä suolaa kannata haavoille kaataa
eikä suotta tikulla vanhoja kaivaa
Kansakunnalla on vuosisatojen muisti
ja joskus se ulottuu syvemmälle
aina syyhyn asti
eikä huotraa aio se riisua vyöteiltä
eikä vuotta anna kulua vihatta
[Chorus]
Veli veljensä kiroaa
veli veljeään vihaa
veli veljensä unohtaa
veri veljestä mitataan
veri veljessä kiehuu
veri velaksi lasketaan
Vielä ihmettelen eikö mikään riitä
onko lapsetkin saatu syömään sappea, nauttimaan siitä
eikö puolta valitsematta voi elää
eikö huolta voi kantaa sen sijaan
Hermanos de sangre
Baja la voz, no se habla de eso
las cicatrices profundas se burlan
no se abren, no vale la pena echar sal en las heridas
ni escarbar en lo antiguo con un palo sin razón
La nación tiene memoria de siglos
y a veces se extiende más profundamente
siempre hasta la causa
no tiene intención de quitarse el cinturón
ni dejar que pase un año odiando
[Estribillo]
Un hermano maldice a su hermano
un hermano odia a su hermano
un hermano olvida a su hermano
la sangre de un hermano se mide
la sangre hierve en un hermano
la sangre se cobra como deuda
Todavía me pregunto si nada es suficiente
¿han hecho que los niños también coman hiel, disfruten de ello?
¿no se puede vivir sin elegir un lado?
¿no se puede preocupar en lugar de eso