Tulkaapa Äijät!
Tulkaapa äijät, nyt ryypätään kun minun hautajaiseni on.
Itse kun tänne kuoppaan suistuin seuraksenne vain taivu en.
Kuten sinä, kuten minä, vaikka te taikka me;
kunhan vain saamme juodaksemme.
Hei tulehan ja kuule kuinka iloisesti kilahtaa
se malja juoka nyt tyhjennämme.
Tulkaapa Markus, Mitja, Marko ja Henri
hilpeät veikot riimukivelle,
Kun tässä kerran jo istuttu on niin reilut kännit
kiskaiskaamme.
Hautakiveeni saa kaivertaa tilaisuus kun siihen on:
"Tässä lepää ja aikaansa viettää juoppolalli verraton."
¡Vengan, amigos!
Vengan, amigos, ahora bebamos porque mis funerales son.
Yo, cuando caí en esta tumba, no me doblaré a su lado.
Como tú, como yo, ya sea ustedes o nosotros;
mientras podamos beber.
Ven y escucha cómo suena alegremente
ese brindis que ahora vaciaremos.
Vengan Markus, Mitja, Marko y Henri
alegres compañeros en la piedra sepulcral,
Ya que una vez que hemos estado sentados aquí, tomemos
unas buenas copas.
En mi lápida se puede grabar cuando llegue el momento:
'Aquí yace y pasa el tiempo el inigualable borracho.'