Kankaan Kaunis Katriina
Nyt ristinraitilla raidat surevat kankaan kaunista katriinaa
Ja juoruämmätkin myöntää etteivät yhtä kaunista nähdä saa
Hän nousi keväällä, kuihtui kesällä, kukki kunnekkas kutsui maa
Ja siksi surevat ristinraitilla kaikki kaunista katriinaa
Mut mistä kraatari mittaa ties kun saapui kylälle vieras mies
Joka suutaan vääntäen silmät käänsi kohti kaunista katriinaa
Sen silmät polttivat liikaakin, sai paulaan emäntä piikakin
Ei se muihin koskenut niin vain väänsi luokseen kaunista katriinaa
Ja lemmen hetkellä saapui kraatari aittaan katriinaa riiaamaan
Sai kuulla kuiskeen ei lukko auennut vieras kajosi katriinaan
No siitä kraatari raivopäinen jo lensi pyssyä noutamaan
Ja vaati vierasta maksuun tekonsa kun on koskenut katriinaan
Jo aukes ovi ja suuhun sen, niin haamu ilmestyi ihmisen
Tuli toinen rinnalle joutuisasti toinen toistansa kaulaten
Kun pyssy laukesi paukahtain jäi suuhun oven se vieras vain
Oli syynä kraatari kaikki tiesi suuri rakkaus katriinaan
Nyt vaasan linnassa istuu kraatari, muistaa kaunista katriinaa
Ja vieras jossakin maailmalla taas muita tyttöjä naurattaa
Nyt ristinraitilla raidat surevat kankaan kaunista katriinaa
Joka nousi keväällä, kuihtui kesällä, kukki kunnekkas kutsui maa
La Bella Katriina del Campo
Ahora en el camino de la cruz, las rayas lloran por la bella Katriina del campo
Incluso las chismosas admiten que no verán algo tan hermoso
Ella se levantó en primavera, se marchitó en verano, floreció hasta que la tierra la llamó
Y por eso todas lloran en el camino de la cruz por la bella Katriina
Pero de dónde saca el zapatero coraje cuando llega un extraño al pueblo
Que torciendo la boca, dirige sus ojos hacia la bella Katriina
Sus ojos quemaban demasiado, incluso la criada cayó en su red
No tocaba a los demás, solo atraía hacia sí a la bella Katriina
Y en el momento del amor llegó el zapatero al granero a cortejar a Katriina
Escuchó un susurro, la cerradura no se abrió, el extraño se acercó a Katriina
Entonces el zapatero, furioso, fue a buscar su pistola
Y exigió al extraño que pagara por su acto al haber tocado a Katriina
La puerta se abrió y en su boca, apareció un fantasma humano
Otro llegó rápidamente a su lado, abrazándose mutuamente
Cuando la pistola se disparó, el extraño quedó en la boca de la puerta
El zapatero sabía que todo se debía a su gran amor por Katriina
Ahora el zapatero está en la cárcel de Vaasa, recordando a la bella Katriina
Y el extraño en algún lugar del mundo, divirtiéndose con otras chicas
Ahora en el camino de la cruz, las rayas lloran por la bella Katriina del campo
Que se levantó en primavera, se marchitó en verano, floreció hasta que la tierra la llamó