Vankilalaulu
Jo yö on tullut vankilaan.
On pakko mennä nukkumaan.
Niin minäkin siis punkkaan, käyn ja siellä -nukun.
Käy oudot väreet rinnassain.
Mä väärinkö siis silloin tein, kun viiden miehen hengen vein?
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon, mua kohtaan oli armoton.
Mä vielä hyvin muistan sen,
kun olin vasta kahdenkymmenen.
Ja pojat sanoi: "Sulla on liian suuri pää!".
Mä en sitä voinut ymmärtää.
Joten haulikkoni esiin tempaisin.
Sen noin viisi kertaa laukaisin.
Ei noussut yksikään.
Mä en tuntenut mitään
ja samantien jo minut vangittiin.
Sellin Hämy seuranain.
("Päivää, nimeni on Hämy Selli")
Mä unessani tyttöäni kaipaan.
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon kiven ensimmäisen heitti
-ohimoon.
Canción de la cárcel
Ya llegó la noche a la cárcel.
Tengo que ir a dormir.
Así que yo también me acuesto, voy y allí -duermo.
Extrañas sensaciones en mi pecho.
¿Fue un error que cometí entonces, al quitarle la vida a cinco hombres?
Soy inocente, pero el destino, sin piedad hacia mí fue.
Aún recuerdo bien
cuando apenas tenía veinte años.
Y los chicos decían: '¡Tienes una cabeza demasiado grande!'.
No podía entenderlo.
Así que saqué mi escopeta.
Disparé al menos cinco veces.
Ninguno se levantó.
No sentí nada
y enseguida fui arrestado.
En la penumbra de la celda.
('Hola, mi nombre es Penumbra Celda')
En mis sueños extraño a mi chica.
Soy inocente, pero el destino lanzó la primera piedra
- en mi sien.