Viisisataa Päivää
Taion taskusta tyhjän käden ja reiällisen setelin.
Näen pankin lasin läpi, kukaan ei katso takaisin.
Nostan kauluksen pystyyn ja lasken aseeni.
Viisisataa päivää kuljen happamana sateessa.
Viisisataa päivää kerään tuhkaa kukkaruukkuun.
Viisisataa päivää työtä eläimenä,
Viisisataa päivää - mun vauhti pysähtyy.
Otan rautatabletin, vedän muovipussit jalkaan.
Istun alas ja odotan, niksit talteen kirjoitan.
Huiskin kärpäsiä, syötän sorsia - ne ei kylvä eikä niitä
Viisisataa päivää...
Fünfhundert Tage
Ich ziehe eine leere Hand aus meiner Tasche und einen zerfetzten Schein.
Ich sehe durch das Bankglas, niemand schaut zurück.
Ich stelle den Kragen auf und senke meine Waffe.
Fünfhundert Tage gehe ich grimmig im Regen.
Fünfhundert Tage sammle ich Asche in einen Blumentopf.
Fünfhundert Tage arbeite ich wie ein Tier,
Fünfhundert Tage - mein Tempo kommt zum Stillstand.
Ich nehme eine Eisenpille, ziehe Plastiktüten über die Beine.
Setze mich hin und warte, schreibe die Tricks auf.
Ich wedle mit den Fliegen, füttere die Enten - sie säen nicht und sie
Fünfhundert Tage...