Laulumailla
Kerran kaukana laulumailla
häitä, huolta ja hallaa vailla
tanssittiin päivien perästäki
jos oli juhlaväki sitä mieltä
Vieraat täyttivät pirtin, aitan
- Kerran tyttären tämän naitan,
isäntä tuumi ja mietti silloin
vaikkakin tanssi illoin unta haittas
Kirkkaita ilmoja kyllä piti
vaan oli aivan vitivalkea morsiamen naama
ja silmät lammen siniset
Kun ei hän elämästä juuri tiennyt
Maailma niin suuri
odotti kylän raitin takana tyttöä pientä
Talvea ja työtä riitti kyllä
Vain mustaa oli morsiamen yllä
Vastamäki tutumpaa kuin myötä
Niin vähän valoa ja kesäyötä
Täyttyi talo tarinalla
Notkui pöydät painon alla
Levätä ehtinyt ei ruualta
Kirkasta löytyi muualtakin kuin säästä
Aamu nosteli luomiansa
Miehet piilotti juomiansa
Yötöntä yötä kun juhli väki
kyllä se silmiäki pian painoi
Toiset ne päätään puisteli
Vaan jotkut muisteli useasti huolissaan
vielä keinutuolissaankin juhlia näitä
Nuoret katseli toisiansa
Josko tanssisi tämä kansa
Kesänä sitä seuraavana jo toisia häitä
Talvea ja työtä riitti kyllä...
En el campo de la canción
Una vez, lejos en el campo de la canción
bodas, preocupaciones y desgracias sin preocupación
se bailaba día tras día
si los invitados estaban de acuerdo
Los invitados llenaban la casa, el granero
- Una vez casaré a esta hija,
el dueño pensaba y reflexionaba entonces
aunque el baile por las noches perturbaba el sueño
Ciertamente se mantenían días claros
pero la novia tenía la cara tan pálida
y los ojos azules como el lago
Como ella no sabía mucho de la vida
El mundo tan grande
esperaba detrás de la calle del pueblo a la niña pequeña
El invierno y el trabajo eran abundantes
Solo llevaba negro la novia
La colina de enfrente más familiar que la de al lado
Tan poco de luz y noches de verano
La casa se llenaba de historias
Las mesas se doblaban bajo el peso
No se podía descansar de la comida
La claridad se encontraba en otros lugares además del clima
La mañana levantaba sus párpados
Los hombres escondían sus bebidas
Una noche sin fin cuando la gente celebraba
seguro que pronto también pesaba en los ojos
Algunos sacudían la cabeza
Pero algunos recordaban con preocupación
incluso en sus mecedoras estas celebraciones
Los jóvenes se miraban entre sí
¿Bailaría esta gente?
El verano siguiente, más bodas por venir
El invierno y el trabajo eran abundantes...