Kun talvi saapuu
Taas kerran kuulen sen
Kuoleman synkän kuiskauksen
Syksyn alta elo pois katoaa
Muistot kesän lämpöisen
Haihtuneet ovat kylmään sateeseen
Muuttolinnut ovat pois lentäneet
Mielessä sävel soi
Sävel kaipauksen ja odotuksen uuden huomisen
Ja minkä eilen menetin
Silloin kun talvi saapuu
Tuoden lumen jään
Kuolema kolkuttaa ja pyytää avaamaan
Silloin kun talvi saapuu
Routa vääntää kauniin maan
Silloin kun talvi saapuu
Kuoleman varjon maa
Sateita kevään janoaa
Hangen alla kuiva laakso odottaa
Sydämen kuolleen herättää
Suudelma kevään säteillaan
Läpi roudan nousee verso elämän
Vahvempana kuin koskaan
Laakso kukkaan puhkeaa koko väriloistossaan
Ja kaiken valloittaa...
Cuando llega el invierno
Una vez más escucho
El susurro oscuro de la muerte
Bajo el otoño, la vida desaparece
Los recuerdos del cálido verano
Se han desvanecido en la fría lluvia
Las aves migratorias han volado lejos
En mi mente suena una melodía
Una melodía de anhelo y la espera de un nuevo mañana
Y lo que perdí ayer
Cuando llega el invierno
Trae consigo la nieve y el hielo
La muerte llama a la puerta y pide ser abierta
Cuando llega el invierno
La helada retuerce la hermosa tierra
Cuando llega el invierno
La tierra bajo la sombra de la muerte
Anhela las lluvias de primavera
El valle seco bajo la nieve espera
Un beso despierta al corazón muerto
Con los rayos de primavera
A través del hielo brota el brote de la vida
Más fuerte que nunca
El valle florece en todo su esplendor de colores
Y todo lo conquista...