Merituuli
Näetkö, turha pelkosi, turha itkusi, se vain vahvisti minua.
Huutosi sekä raivosi ja itkusi, ne vain työtäni helpotti.
Pelkää, älä pelkää, enää pelkää, vaan antaudu käsiini,
Yhdessä, tästä hetkestä, me löydämme uuden elämän.
Kuinka kaunis onkaan se kuolema,
Käy nyt rauhassa lepäämään.
Tähän päättyy sinunkin elämä,
Omani aloitan uudestaan.
Kasvosi, sekä ihosi, koko kehosi, ne minun on pestävä,
Hampaasi, kauniit kasvosi sekä vaatteesi,
Ne minun on vietävä.
Merituuli hyväilee ihoasi, katson kuinka aallot leikkivät
Hiljaa hiuksillasi. istun hitaasti vierellesi, silitän varovasti
Poskeasi ja iäisyyden noita murskattuja kasvojasi
Voisin kai tuijottaa.
Viento Marino
Ves, tu miedo inútil, tus lágrimas inútiles, solo me fortalecieron.
Tus gritos y tu furia, tus lágrimas, solo facilitaron mi trabajo.
Ten miedo, no tengas miedo, ya no temas, solo entrégate a mis manos,
Juntos, a partir de este momento, encontraremos una nueva vida.
Qué hermosa es la muerte,
Ve ahora en paz a descansar.
Aquí termina también tu vida,
La mía comienza de nuevo.
Tu rostro, tu piel, todo tu cuerpo, debo lavarlos,
Tus dientes, tu hermoso rostro y tu ropa,
Debo llevarlos.
El viento marino acaricia tu piel, veo cómo las olas juegan
Suavemente con tu cabello. Me siento lentamente a tu lado, acaricio con cuidado
Tu mejilla y esas facciones destrozadas por la eternidad
Podría quedarme mirando.