Poltettu maa
Istun yksin valheen raunioilla
Vielä hetken liekit lämmittää
Vielä eilen kuljin teillä noilla
Kohti yhä onnellisempaa elämää
Luulin, että oon voittamaton
Luulin, että jos uskoo, niin vuoret siirtyy
Katson yli poltetun maan
Vasta nyt mä opin tajuamaan:
Kaiken minkä koitin hyväksi muuttaa
Pystyin vain tuhoamaan
Puhun muille suulla suuremmalla
Unta jostain kauniimmasta sain näkemään
Sanoin pilvien väistyvän pois
Haaskalintuja lennähti taivaat täyteen
Katson yli poltetun maan...
Tierra quemada
Me siento solo en las ruinas de la mentira
Por un momento más, las llamas me calientan
Ayer aún caminaba por esos caminos
Hacia una vida cada vez más feliz
Creía que era invencible
Creía que si creía, las montañas se moverían
Miro más allá de la tierra quemada
Solo ahora entiendo:
Todo lo que intenté cambiar para bien
Solo logré destruirlo
Hablo con grandilocuencia a los demás
Vi un sueño de algo más hermoso
Dije que las nubes se apartarían
Los buitres llenaron el cielo
Miro más allá de la tierra quemada...
Escrita por: Rauli Eskolin, E. Sarmo