Veriside
Jottei ylpeyteen vajoaisi
eikä hyvää nöyryyttä kadottaisi
ei poikaa kiitetty töistään
vaan nuhdeltiin ja pahasti
osoitettiin virhe jokainen
katkerasti jälleen muistaa sen
Nyt kun vuosi kymmenet on menneet
ja hän itse on jo aikuinen
Tahtoo polttaa sillat takanaan
sanoutua irti sukupuustaan
olla niin kuin mitään sitä tuskaa
ei olis koskaan ollutkaan
Niin hän kaiken menneen kiroaa
silti yksi ajatus vainoaa
vaikka toiseksi elämänsä toivoo
sitä ei voi toisin kirjoittaa..
Tahtoo saada täyden vapauden
elää uudelleen koko lapsuuden
syrjään sysätä vaikeimmat vuodet
vaientaa veren vaatimuksen
veriside meitä velvoittaa
veriside kestää elämän taa
Siksi poika sovintoa toivoo
ei muuten vapautusta saa
vaan on haudattava kaikki haaveet
kun ei ajankulkua kävellä voi
on vastaan otettava aaveet
ne jotka murhemieltä toi
Vaikka toisiamme loukkaamme
vähättelemme ja nujerramme
meistä jokainen pyrkii hyvään
vaikka pahaa aikaan saisimme
Lazos de Sangre
Para que no caiga en el orgullo
y no pierda la buena humildad
no se agradece al hijo por su trabajo
sino que se le reprende y fuertemente
se señala cada error
amargamente recordarlo de nuevo
Ahora que han pasado décadas
y él mismo ya es adulto
Quiere quemar los puentes detrás de él
desprenderse de su árbol genealógico
ser como si todo ese dolor
nunca hubiera existido
Así que maldice todo lo pasado
aún lo persigue un solo pensamiento
aunque desee otra vida
no puede escribirlo de otra manera..
Quiere obtener total libertad
revivir toda su infancia
dejar de lado los años más difíciles
acallar la demanda de sangre
los lazos de sangre nos obligan
los lazos de sangre perduran más allá de la vida
Por eso el chico busca reconciliación
no obtendrá liberación de otra manera
sino que debe enterrar todas las esperanzas
cuando no se puede caminar contra el paso del tiempo
debe enfrentar a los fantasmas
aquellos que trajeron pensamientos de venganza
Aunque nos lastimemos mutuamente
nos menospreciamos y aplastamos
cada uno de nosotros busca el bien
aunque obtengamos el mal en el momento
Escrita por: Timo Rautiainen, Jarkko Martikainen, Tuomo Valtonen