Riivattu I
En koskaan elänyt muualla
Kuin pelon ulottuvuuksissa
Sieluni vihittiin hiljaisten varjojen maassa
Jossa pohjaton lähde elättää tuhansia verisiä järviä
Portaat tyhjyyteen ovat ainoa keino paeta
Tässä ikuisessa kärsimyksen valtakunnassa
Tämä on ainoa paikka, jonka muistan muinaisesta
Olevaisuudestani
Täällä ei ole kysymys enää elämästä ja kuolemasta
Vaan kärsimykestä ja epätoivosta
Täällä makaavat nimettömien ruumiit - sieluttomat kiirastulessa
Joskus hyvyys heijaustui valosta, kunnes pimeys valtasi maan
Ja siitti lapsensa ikuiseen vankeuteen
Poseído yo
Nunca viví en ningún otro lugar
Como en las dimensiones del miedo
Mi alma fue consagrada en la tierra de sombras silenciosas
Donde una fuente sin fondo proporciona miles de lagos sangrientos
Las escaleras al vacío son la única manera de escapar
En este reino eterno de sufrimiento
Este es el único lugar que recuerdo de la antigua
Mi ser
Esto ya no es una cuestión de vida o muerte
Pero del sufrimiento y la desesperación
Aquí yacen los cuerpos de los sin nombre, los sin alma en el purgatorio
A veces la bondad se desvaneció de la luz hasta que la oscuridad se apoderó de la tierra
Y engendró a sus hijos en prisión eterna
Escrita por: Lise-Lotte Pirttinen