Kuolemanpäivä
Hyvää kuolemapäivää
ei ole arvokasta kuolemaa
on vain se yksi ja varmasti likainen
ja jälleen syntymisen pelossa
te kaikki palvotte sanatuojaa
kipu leikkaa heikot lihoiksi
yltäpäältä verensekaisessa hiessä
avuttomana alleni lasken
vieraan kädeltä armoa anelen
vääntelehtivä kummajainen
ilman hampaita hulluksi kasvaa
tämä potilas puoliunessa
itseään tutkii, operoi ja rasvaa
syntipukki on syyntakeeton
pedofiili, raivotauti eli tekosyy
lopulta se olet vai yksin sinä
ja sinä yksin kaikkia vastaan
ei ne ymmärrä, ei ne tiedä
sen vihan syy on pahan siemen
ettekö te näe solmin kieleni solmuun
ulostan verta se on sadonkorjuu
Taivaan porteilta helvettiin
päädyt itseäsi myymään
voit olla varma, laske koskaan irti en
en koskaan
Olen kuin hehkuva rauta
jumalauta tulkaa takomaan
päästä koskaan irti en
en koskaan, en koskaan
maasta sinä olet tullut
ja maaksi olet jälleen tulema
perkele jätesäkki tavaraa
se on jokamiehenoikeus ja kohtalo
tahdon halvaantua tuskasta
paholaisen kanssa kaljaa juoda
veren virtaan käteni upottaa
kalman hiessä kuonan huuhtoa
ei kukaan voi minua tuomita
en koskaan halunnut pahaa
juuri siksi pääsen autuuteen
ja sielä minulle jaetaan rahaa
Taivaan porteilta helvettiin
päädyt itseäsi myymään
voit olla varma, laske koskaan irti en
en koskaan
Olen kuin hehkuva rauta
jumalauta tulkaa takomaan
päästä koskaan irti en
en koskaan, en koskaan
minä olen tyydyttänyt elämänhalun
ja nyt elän vasten tahtoa
aina vahvemman itseni pelastan
enkä elä enää koskaan
Día de la muerte
Feliz día de la muerte
no hay muerte valiosa
solo esa una y seguramente sucia
y de nuevo temiendo el renacimiento
todos ustedes adoran al tejedor de palabras
el dolor corta a los débiles en pedazos
empapados de sangre y sudor
indefenso me rindo
suplico misericordia de una mano ajena
criatura retorciéndose
sin dientes crece en la locura
este paciente medio dormido
se examina, opera y engrasa a sí mismo
el chivo expiatorio es inimputable
pedófilo, rabia o excusa
al final, ¿eres tú o solo tú?
y tú solo contra todos
ellos no entienden, no saben
la raíz de su ira es una semilla maligna
¿no ven cómo enredo mi lengua?
vomito sangre, es la cosecha
Desde las puertas del cielo
terminas vendiéndote a ti mismo
puedes estar seguro, nunca me soltaré
nunca
Soy como hierro ardiente
maldita sea, venid a forjar
nunca me soltaré
nunca, nunca
del polvo viniste
y al polvo volverás
demonios, basura en una bolsa
es un derecho y destino común
quiero paralizarme de dolor
beber cerveza con el diablo
sumergir mis manos en la corriente sanguínea
limpiar la suciedad en el sudor de la muerte
nadie puede juzgarme
nunca quise hacer daño
por eso alcanzo la salvación
y allí me darán dinero
Desde las puertas del cielo
terminas vendiéndote a ti mismo
puedes estar seguro, nunca me soltaré
nunca
Soy como hierro ardiente
maldita sea, venid a forjar
nunca me soltaré
nunca, nunca
he satisfecho el deseo de vivir
y ahora vivo en contra de mi voluntad
siempre salvo a un yo más fuerte
y nunca más viviré