Kurjuuvven Valssi
Elokuulla korjoon kuollutta vilijoo, syyssatteet alako jo kesäkuulla
Kotväkj´ itköö pirtissä hilijoo, taetaa talavella näläkä tulla
On mutasta velliä pellot täännä ja työhevosen valjaattii poekki
Et vittu sitä paskoo millään kiännä, taetaa tuoni korjata kaekki
Vuojenajat hilijoo tulloo, elämänlanka haarastuu
Taejjan perkele tarttuva pulloon, ku jokkaenen meistä saerastuu
Sato mänj´ pilalle ruuattii loppuu, toevos jo vaehteluva viärälle siälle
Nuapurit kuolj' isorokkoon, joettii tuluvii pellon piälle
Ensjlumi tulloo hiutaleet puttoo, kaanistaa hetkeks kuollutta muata
Kuolema leijjaellen seittejään kuttoo, eekö tuo lie kohta haataan suata
Pakkanen purroo hirret jiähän, ku leivinuuni halakes eilen
Vittu tuas ottaa jouluna piähän, kylymä pirtti tuo pahan mielen
Vals de la Desgracia
En agosto, el viento sopla frío, las lluvias de otoño comienzan en junio
En la cabaña llora en silencio, se siente el hambre acercarse en invierno
Los campos están llenos de barro y los arneses de los caballos rotos
No importa cómo lo gires, la mierda no se va, la muerte se llevará a todos
Las estaciones pasan lentamente, el hilo de la vida se enreda
El demonio del alcohol nos atrapa, cuando cada uno de nosotros enferma
La cosecha se arruina, la comida se acaba, la esperanza se desvanece en la oscuridad
Los vecinos mueren de viruela, las lágrimas caen en el campo
La primera nieve cae, los copos cubren la tierra muerta por un momento
La muerte teje sus redes, ¿no será pronto el momento del funeral?
El frío muerde la madera, como la estufa que se rompió ayer
Maldita sea, la cabeza duele en Navidad, la fría cabaña trae malos pensamientos