Sylvian joululaulu (Sylvias julvisa)
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
Joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin.
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki mi sulkee mun sirkuttajain,
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
Oi, murheita muistaa ken vois laulajan!
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
Sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
Sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
On armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
Ja soi aina lauluista sointuisimman.
Canción de Navidad de Sylvia (Canción de Navidad de Sylvia)
Y así la Navidad llegó de nuevo al Norte
La Navidad llegó también a los corazones.
Y los abetos brillan intensamente
En las pequeñas casas.
Pero arriba en la percha solo queda
La jaula que encierra a mis cantores,
Y el gemido silenciado es de la prisión;
¡Oh, quién podría recordar las penas del cantor!
Tú, la más brillante de las estrellas, ahora tu brillo arroja
Hacia mi lejana Finlandia.
Y luego, cuando se apague tu destello,
Bendice esa tierra de recuerdos.
No encontraré nada igual en ningún lugar,
Mi Finlandia siempre será la más querida y preciosa.
Y el agradecimiento de su canción suena por Sylvia,
Y siempre suena más armoniosa que cualquier otra canción.