Hiuksissa Hiekkaa
Mitä jos sinut näkisin
hymyilisitkö vain väkisin
vai ihanasti niinkuin silloin
vai tuntisitko ees
Se kesä kuohui ja kolisi
kuin maailman viimeinen olisi
päivä poltti asvalttiin reiän
mä hukuin katseesees
Sinä yönä rannalla vihdoinkin
ihan varovasti sun kättäsi kosketin
aika liikkui hitaammin ja sä hengähdit hiljaa
sinne alle sotkuisen katoksen
kesä tuli niin äkkii ja häipyi hiipien
me valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa
En tiennyt että niin kävisi
päivät vain äkkiä hävisi
en tiennyt että niin pelästyisin
kun ranta suljettiin
Katoksen maali jo rapisi
mä kesähameessa vapisin
tuuli paiskoi varoitusaitaa
tiellä kaupunkiin
Tuli vakava syksy ja toinenkin
minä väsyin hieman ja paljon unohdin
sen muistin mä kuitenkin miten sä hengähdit hiljaa
sinne alle sotkuisen katoksen
kesä tuli niin äkkii ja häipyi hiipien
me valvottiin palellen, mul oli hiuksissa hiekkaa
Arena en el Cabello
¿Y si te viera
sonreirías forzadamente?
O dulcemente como antes
o al menos sentirías algo
Esa noche el verano burbujeaba y resonaba
como si fuera el último día del mundo
el sol quemaba un agujero en el asfalto
me ahogaba en tu mirada
Esa noche en la playa finalmente
toqué tu mano con cuidado
el tiempo se movía más lento y suspiraste suavemente
bajo ese desordenado toldo
el verano llegó tan rápido y se desvaneció lentamente
velamos temblando, tenía arena en el cabello
No sabía que sucedería así
los días simplemente desaparecieron de repente
no sabía que me asustaría tanto
cuando la playa se cerró
La pintura del toldo ya se estaba descascarando
temblaba con mi vestido de verano
el viento golpeaba la cerca de advertencia
en el camino hacia la ciudad
Llegó un otoño serio y otro más
me cansé un poco y olvidé mucho
aun así recordaba cómo suspirabas suavemente
bajo ese desordenado toldo
el verano llegó tan rápido y se desvaneció lentamente
velamos temblando, tenía arena en el cabello