Pohjaton säkki
Jostain me siunaannuttiin siihen maisemaan,
Täyttymystä etsittiin. Pantiin haisemaan.
Meitä putoili puista ja luolien suista
Me nousimme,
Aloimme inua:
"Viihdyttäkää minua!
Olen ihmisen poika, ja sen suomin valtuuksin
Vaadin nyt
Kaikki ne nautinnot,
Jotka on maailma synnyttänyt.
Olen niin nälkäinen, että voisin syödä vaikka hevoisen
Luineen ja nahkoineen!
Siispä niin teen,
Ja janooni ikuiseen
Tuosta noin vois
Juoda järven tai parikin pois."
refrain:
Voi, jos voisin tyytyä vain pienenpieneen taivaan palaseen,
Jonka naulita vois siihen aloilleen.
Vaan en tule kylläiseksi koskaan,
Riuhtoo perään roskan ihminen.
Olen säkki pohjaton, kunnes mut umpeen solmitaan
Ja Tuonen virtaan lasketaan.
Jälkeen sen oon levollinen,
Pyydä enää mitään en.
Oon levollinen,
Pyydä enää mitään en.
Oon levollinen,
Vaan siihen asti vaadin:
"Kaatakaa sisääni lisää, jatkuvasti!" (2x)
Ja se syy, joka eilen sai
Mielen ja sydämen suunniltaan,
Tänään on tuhkaa maan
Kun sisin muuta käy huutamaan.
Olen Carlos ja Bader ja Meinhof
Ja nyt kaappaan maailman!
Ja lunnaiksi kelpuutan
Ehkä jonkun mukavan lähiplaneetan?
Tai mietinkin, miksi
Vain kaikki on kylliksi?
refrain
Kaikkeuden taloudenhoitaja torkkui lyhyen hetken vaan,
Ja havahtui nähdäkseen
Kaaoksen kaikilla tiluksillaan:
Kummasteli: "Mistä saattoi ilmaantua noin kovin äkkiä
Noin monta biljoonaa
Loppumatonta,
Pohjatonta säkkiä?"
Oon levollinen,
Pyydä enää mitään en.
Oon levollinen,
Pyydä enää mitään en.
Oon levollinen,
Vaan siihen asti vaadin:
"Kaatakaa sisääni lisää, jatkuvasti!" (2x)
Saco sin fondo
De alguna manera fuimos bendecidos con ese paisaje,
Buscábamos la plenitud. Lo pusimos a apestar.
Caíamos de los árboles y de las bocas de las cuevas
Nos levantamos,
Comenzamos a gemir:
'¡Entreténganme!'
Soy hijo de un humano, y con los poderes que me otorga
Exijo ahora
Todas las delicias,
Que el mundo ha engendrado.
Tengo tanto hambre que podría comerme un caballo
¡Con huesos y piel!
Así que lo haré,
Y para mi eterna sed
De esa manera podría
Beberme un lago o dos.'
Estribillo:
Oh, si pudiera conformarme con un pequeño pedazo de cielo,
Que pudiera clavarse en su lugar.
Pero nunca me saciaré,
El ser humano busca desesperadamente.
Soy un saco sin fondo, hasta que me aten bien
Y me arrojen al río de la Muerte.
Después de eso estaré en paz,
No pediré nada más.
Estoy en paz,
No pediré nada más.
Estoy en paz,
Pero hasta entonces exijo:
'¡Viértanme más adentro, constantemente!' (2x)
Y la razón que ayer
Volvió loca a la mente y al corazón,
Hoy es cenizas en la tierra
Cuando el interior grita por algo más.
Soy Carlos y Bader y Meinhof
¡Y ahora conquistaré el mundo!
Y aceptaré como rescate
¿Quizás un planeta vecino agradable?
O tal vez me pregunto, ¿por qué
Todo es suficiente?
Estribillo
El administrador del universo se quedó dormido por un breve momento,
Y se despertó para ver
El caos en todas sus propiedades:
Se preguntó: '¿De dónde pudo surgir tan repentinamente
Tantos billones
Infinitos,
Sacos sin fondo?'
Estoy en paz,
No pediré nada más.
Estoy en paz,
No pediré nada más.
Estoy en paz,
Pero hasta entonces exijo:
'¡Viértanme más adentro, constantemente!' (2x)