Soljan käsittely
Soljan suussa on jotain selittämätöntä:
Pureva ivansa viipaloi kanssaeläjiään kuin makkaroita! Ja
Hän vihreää saa kateudesta, punaista niskastasi:
Sisimmissään Solja on taiteilija, herkästi kokeva artisti.
Ja Volmarilla oli suunnitelma, oli kolme katalaa juonta
Että pitikin olla monta keinoa, joilla Soljan suonta avattaisiin!
Ja Soljan suussa oli maissipiippu, oli se pienenpieni piippu,
Josta pirut riippu, keitossa ohjussiiloja, otsalla atomisota!
Solja korskui, keikkui tuolillaan,
Takoi lattiaan, sätti, tökki sateenvarjollaan polviin,
Pilkkakirveensä oveen ruman reiän löi.
Parhaansa mukaan Volmar väisteli ja söi.
Ja äyriäisten kosto kello kuudelta: Volmar tekee hyvin
Päälleen, siis Solja korjaakin sian:
"Jäitä ammeeseen, Jepson! Herra kylpee pian!"
Niin yläkertaan hiuksista kiskoo hullua koiraa sekava sisko.
Hurraa! Hurraa! Soljan käsittely! Kartanon myrkky
Sivaltaa, omaa nuo lukemattomat
Niin vanhat kuin uudet
Suun sairaudet, tiet tutkimattomat
Housuton johtaja hosui kynnyksen yli, loikki
Ikkunan läpi, siitä pihamaan syliin, osui käsiinsä
Vieraat varpaat, kun kukkamullasta kasvaa jalkaa!
Perään parvekkeelta bravuuriaan, palava suu
Säksättää syljen aariaa!
Kunnes on aika laittaa hampaat lasiin, ja painaa tyynyyn
Pieni pää, jättää yöpöydän lamppuun valo. Ja nähdä suloista unta,
Jossa rotankolossa hytisee kylmässä koronkiskurit
Pedeillään betonisilla, joilla pian ohjelmassaan on
Vain kiskontaa lapamadon naapurisellin torakkapeijaisilla.
Hurraa! Hurraa! Soljan käsittely! Kartanon myrkky
Nukahtaa...
Solja Aliisa! Sinun on valta, voima ja kunnia!
Hiljentykäämme...
El tratamiento de Solja
En la boca de Solja hay algo inexplicable:
¡Su mordaz ironía corta a sus compañeros como salchichas! Y
Ella se pone verde de envidia, roja de tu cuello:
En lo más profundo, Solja es una artista, una artista sensible.
Y Volmar tenía un plan, tres maquiavélicos planes
¡Tenía que haber muchas formas de abrir la vena de Solja!
Y en la boca de Solja había una pipa de maíz, una pipa muy pequeña,
De la que los demonios colgaban, en la sopa silos de misiles, en la frente guerra atómica!
Solja resoplaba, se balanceaba en su silla,
Golpeaba el suelo, regañaba, golpeaba con su paraguas en las rodillas,
Clavó su hacha burlona en la puerta.
Volmar hacía lo posible por esquivar y comer.
Y la venganza de los crustáceos a las seis en punto: Volmar se viste
Bien, así que Solja arregla al cerdo:
¡Hielo en la bañera, Jepson! ¡El señor se bañará pronto!
Así que arriba tira del pelo de la loca perra su hermana confundida.
¡Hurra! ¡Hurra! ¡El tratamiento de Solja! El veneno de la mansión
Corta, posee esos innumerables
Tanto antiguas como nuevas
Enfermedades bucales, caminos inexplorados.
El líder sin pantalones saltó sobre el umbral, saltó
A través de la ventana, luego al patio, agarró
Pies extraños, cuando del suelo de flores crecen pies!
Detrás del balcón su hazaña, boca ardiente
Chirría una aria de saliva!
Hasta que es hora de poner los dientes en un vaso, y apoyar la cabeza en la almohada
Pequeña cabeza, dejar la luz de la lámpara en la mesita de noche. Y ver dulces sueños,
Donde en el agujero de la rata tiemblan los usureros fríos
En sus camas de concreto, donde pronto en su programa
Solo habrá extorsión en el banquete de cucarachas del vecino gusano.
¡Hurra! ¡Hurra! ¡El tratamiento de Solja! El veneno de la mansión
Se duerme...
¡Solja Aliisa! ¡Tuya es la autoridad, el poder y la gloria!
¡Silencio...