Laulu Nro 7
Arvaamaton ja rauhaton.
Yökaudet missä lienee...
Ja kohtauksen järjestää
ei tarvi paljon yllyttää.
Haavoittuvainen pikku gimma
herkät kasvot ja pienet rinnat.
Karkottaa äidin huoneestaan.
Tussilla seinään kirjottaa:
'Mä tarvitsen vapautta,
en kaipaa vanhan toistoa!'
Haavoittuvainen pikku gimma
herkät kasvot ja pienet rinnat.
Mä tahtoisin niin ettet kasvaisikaan
Mä tahtoisin niin ettet muuttuisikaan.
Haavoittuvainen pikku gimma
herkät kasvot ja pienet rinnat.
(Arvaamaton ja rauhaton)
Haavoittuvainen pikku gimma
herkät kasvot ja pienet rinnat.
(Yökaudet missä lienee)
Canción Nro 7
Impredecible e inquieto.
Noches enteras, quién sabe dónde...
Y la escena se organiza
sin necesidad de mucha provocación.
Una chica vulnerable
con rostro delicado y pechos pequeños.
Expulsa a su madre de su habitación.
Escribe en la pared con un marcador:
'Necesito libertad,
no quiero la repetición de lo viejo'.
Una chica vulnerable
con rostro delicado y pechos pequeños.
Quisiera tanto que no crecieras,
quisiera tanto que no cambiaras.
Una chica vulnerable
con rostro delicado y pechos pequeños.
(Impredecible e inquieto)
Una chica vulnerable
con rostro delicado y pechos pequeños.
(Noches enteras, quién sabe dónde)