Pirunmaitoa

Leche del demonio

Pirunmaitoa

tomo un vaso de leche del demoniotuo kuppi pirunmaitoa
y en la cama de púas por la nocheja yöllä piikkivuoteella
no tenemos pielei meillä ole ihoa
ni carne, ni venasei lihaa, verisuonia
el sol siempre saleaurinko nousee aina sieltä
donde vuelvo mi rostrominne käännän kasvoni
y con manos fuertes exhaustasja vahvoin käsin uupunein

oh lecheaa maitoa
tagada y espesahapanta ja paksua
olor a tierra y estiércolmaan ja lannan tuoksua
oscura, tibia como la sangretummaa, verenlämpöistä
hasta el grito de la longitud de la carakasvojen mittaiseen huutoon

para ti, a quien aún no conozcosinulle jota en vielä tunne
intentaré erigir una canciónkoetan laulun pystyttää