Kirjeitä paratiisista

Cartas desde el paraíso

Kirjeitä paratiisista

Desde mis sueños, ¿recuerdo tu rostrounistani muistanko kasvot
brillando entre tu cabello?hiustesi keskellä hehkuvat
En la gran grieta de la alegría y la tristezailon surun suuressa vuossa
como el sol naciente de la nochekuin yöstä nousevan auringon

Los árboles tiemblankielen tapaan värähtävät
solitarios en el bosquepuut yksin metsässään
cada uno abandonadoniihin hirtetyistä jää
sin nadie que llore por ellosjokainen vaille itkijää

Para que nos quede la plenitud de nuestros díasettä meille jäisi päiviemme määrä täytenä
para que en la penumbra brille la luz desde la ventanaettä hämärän päässä pilkottaisi ikkunasta valk

Paternidadisyys

Y cuando un niño naceja kun lapsi syntyy
nos devora vivosse syö meitä elävältä
nos consume desde adentro hastasyö meitä sisältä kunnes
que seamos ancianosolemme vanhemmat

Un día de verano altokorkea kesän päivä
con un horizonte infinitohorisontti ääretön
el vuelo de un halcón en el cielo azulhaukan lento taivaan sineen
maravilloso, amenazanteihmeelliseen, uhkaavaan

Donde en polvorientas carreterasmissä pölyisillä valtateillä
los mensajeros vaganviestinviejät vaeltaa
carbonizados por el solauringossa ahavoituu
los hombros de los heraldosairueitten olkapäät