Hel

Infierno

Hel

Por siempre ha sido el reino de mis inviernos malditosIkuisesti on kirottujen talvieni valtakunta
En las tormentas del Norte. En mis tierrasOllut Pohjolan myrskyissä. Maillani ei
No brilla el sol calentando, la noche es eternaPaista aurinko lämmittäen, yö on ikuinen
con su luz de luna. Hielo nevado, espejo frío,Kuutamoineen. Lumimainen jää, kylmä peili,
Nada más hermoso. Las laderas cubiertas de nieve,Kauniimpaa ei olekaan. Lumen peittämät rinteet,
Planicies y bosques... Lo más queridoLaakeat ja metsät... Rakkainta
Para mí.Minulle.

Cada noche mis hijos me cantan himnos a la luna,Joka yö laulavat lapseni minulle kuun
Aúllan su belleza. Mis ojos descansanHymnejä, ulvovat sen kauneutta. Silmäni
en los paisajes invernales, mi alma en ellosLepäävät talvimaisemissa, sieluni niissä
vaga con orgullo. En los reinos de las sombrasYlväänä vaeltaa. Turinsissa valtakuntani
mi dominio es conocido como Infierno. La eternaTunnetaan nimellä Hel. Lumen, jään ja
y antigua tierra de nieve, hielo y frío.Pakkasen ikuinen, muinainen maailma.