Hiljainen Maa

Tierra Silenciosa

Hiljainen Maa

El camino era extrañoTie oli kummallinen
Vi la luz entre las sombrasValon näin varjoissa sen
Los árboles se inclinabanTaipuivat puut kumaraan
Hablaban, murmuraba la tierraPuhuivat, kuiskaili maa

Así fue en la madrugadaNäin oli jo aamuyö
Cuando se desvaneció el cinturón de estrellasKun himmeni tähtien vyö
No quería partirLähteä tahtonut en
Cuando vi toda la bellezaKun näin kaiken kauneuden

La tierra silenciosa solo arrullaba a su hijoHiljainen maa vain tuuditti lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en blancoMinä kiedon sinut valkeaan
La tierra congelada así protegía a su hijoJäätynyt maa niin suojeli lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en mi blancoMinä kiedon sinut valkeaani

¿A dónde huyen los recuerdos?Minne muistot pakenee
Nunca vuelven a ser igualesEi koskaan palaa ennalleen
Ahora la tierra sin rostro me mira fijamenteNyt tuijottaa kasvoton maa
¿Por qué oculta su amor?Miksi kätkee rakkauttaan

La tierra silenciosa solo arrullaba a su hijoHiljainen maa vain tuuditti lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en blancoMinä kiedon sinut valkeaan
La tierra congelada así protegía a su hijoJäätynyt maa niin suojeli lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en blancoMinä kiedon sinut valkeaan
La tierra congelada así besaba a su hijoJäätynyt maa niin suuteli lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en blancoMinä kiedon sinut valkeaan
La tierra silenciosa así amaba a su hijoHiljainen maa niin rakasti lastaan
No, no debes lamentarteEi, et surra saa
Te envolveré en mi blancoMinä kiedon sinut valkeaani