Kotikonnut

Patria

Kotikonnut

Las orejas del ratón quedan para los villanosHiirenkorvat kotikonnuille jäivät
Entre ellos, el helepost del día del baño cayóNiistä kylyvöpäivän heleposti laski
Luego las orejas se bañaron en la quema en el muelleSilloin pirtin päällä sauhussa kylpi korvat
Bajo el cual una vez hubo una cascadaJoiden alla kerran oli kaski

Resucitado un paso sin dolores, y sin memoriaNousi askel vailla murheita, eikä muisti
Incluso los conocía por las reliquiasNiitä edes jälejestä tiennyt
Y, sin embargo, en un momento de alegría, la mente quería saberSilti hetken ilorattaissa tahtoi mieli tietää
¿Esta es mi casa ahora?Tässä kotiniko lie nyt?

Hay oro en el techo, familiar desde la infanciaKatolla on kultaa, lapsuudesta asti tuttu
Se está quemando para nosotrosOn meille palava

Allí la noche se sienta aquel cuyos dolores disminuyenSiellä illat istuu se, jonka surut laantuu
Y en cuyos brazos todos los columpios de primaveraJa jonka sylissä kaiken kevään keinut
Creo que correré por los prados como si fuera henoTaidan juosta niityt kuin heilan heinäsenä
Todavía estoy saludando alrededor de mi ladoAikoja vielä vierelläni heilut

más lejos puedo escuchar el vientoKauempana kuulen, siellä kai'ut tuulen
Levanta la cabeza lentamenteNostaa hiljalleen jo päätä
No bailas de noche si has dormido en junioEivät illat tanssi, jos on maanneet kesäkuussa
Todavía el invierno pasado hieloVielä viime talven jäätä

Los tallos de la sobriedad del pueblo trajeron el aromaVihtavarret kylän raitilta toivat tuoksun
Como no todos los chicos hacenJollaista ei joka poika laita
Entonces la alegría se sentó en los transbordadores, el humo era todoSilloin ilo istui lauteilla, kävi savu joka
Una tarjeta a lo largo de la tierra de una casaKortta pitkin kotitalon maita

Acérquense, los guardaré en mis recuerdosAskel nousi, niitä muistoissa pidän vaikka
El pedernal es el sentimiento entre élHäilyvä on väilillä sen tunne
Los ideales grises los acecharánHarmaat aatteet niitä väijyä saa
Pero camino como ellos ♪ ♪ No creo que voy a ser demasiado viejoVaan ei unhoon painu, vaikka kuljen minä kuin ne

Toda la tierra es oro, familiar desde la infanciaKaikki maa on kultaa, lapsuudesta asti tuttu
Se está quemando para nosotrosOn meille palava

Allí la noche se sienta aquel cuyos dolores disminuyenSiellä illat istuu se, jonka surut laantuu
Y en cuyos brazos todos los columpios de primaveraJa jonka sylissä kaiken kevään keinut
Creo que correré por los prados como si fuera henoTaidan juosta niityt kuin heilan heinäsenä
Todavía estoy saludando alrededor de mi ladoAikoja vielä vierelläni heilut

Se desliza en el aire, en silencio alasSe ilmaan liitää, hiljaa siivet
Que el azul está acelerando a través de mis hojasKuin sinessä kiitää lehdilläni
Es el grano cortado, escucha una vez su bellezaSe viljat viiltää, kuultaa kerran sen kauneus
Hasta que todas las cosas que vienen a desaparecerKunnes katoavaa on kaikki tuleva

Allí la noche se sienta aquel cuyos dolores disminuyenSiellä illat istuu se, jonka surut laantuu
Y en cuyos brazos todos los columpios de primaveraJa jonka sylissä kaiken kevään keinut
Creo que correré por los prados como si fuera henoTaidan juosta niityt kuin heilan heinäsenä
Todavía estoy saludando alrededor de mi ladoAikoja vielä vierelläni heilut

más lejos puedo escuchar el vientoKauempana kuulen, siellä kai'ut tuulen
Levanta la cabeza lentamenteNostaa hiljalleen jo päätä
No bailas de noche si has dormido en junioEivät illat tanssi, jos on maanneet kesäkuussa
Todavía el invierno pasado hieloVielä viime talven jäätä