Jumalten Kaupunki / Tuhatvuotinen Perinto

Ciudad de los Dioses / Legado Milenario

Jumalten Kaupunki / Tuhatvuotinen Perinto

[intro][alkusoitto]

Durante mil años hemos caminadoTuhannen vuotta olemme kulkeneet
Perdidos, buscando a nuestro pueblo perdido, ¡y mira!Eksyksissä, etsien kadotettua kansaamme, ja katso!
Se abre ante nosotros el camino hacia la ciudad de los dioses.Edessämme avautuu tie jumalten kaupunkiin.

[ciudad de los dioses][jumalten kaupunki]

En el fondo de ese valleTuon laakson pohjalla
Rodeado por torres celestiales.Taivaiden tornien ympäröimänä.
Los ríos bulliciosos se cruzanJoet vilkkaat risteävät
Llevando consigo tiempos antiguos.Aikaa ammoista kuljettaen.

La procesión se detieneSaattue pysähtyy
Bajo una cálida lluvia.Lämpimään sateeseen.
En la lejaníaJossain kaukaisuudessa
Suena la trompeta de bronce, ¡escuchen!Pronssitorvi soi - kuunnelkaa!

El camino se abre hacia el valle,Tie aukenee laaksoon,
Las aguas siempre fluyen hacia abajo.Vedet ain' virtaa alaspäin.
El tiempo nos lleva hacia la eternidad,Ikuisuuteen aika vie,
Hacia la dorada morada de los dioses.Kultaiseen taloon jumalten.

Los truenos iluminanUkkonen valaisee
Las paredes de las montañas imponentes.Seinämät vuorten jylhien.
El agua golpea el techo del bosqueVesi rummuttaa kattoa metsän
Alimentando a su gente.Sen kansaa raviten.

Mil años han pasado quizásTuhannen vuotta kulunut kai
Desde que partimos de aquí.On siitä kun täältä lähdimme.
Finalmente estamos en casaVihdoin olemme kotona
En la ciudad de los eternos.Kaupungissa ikuisten.

El camino se abre hacia el valle,Tie aukenee laaksoon,
Las aguas siempre fluyen hacia abajo.Vedet ain' virtaa alaspäin.
El tiempo nos lleva hacia la eternidad,Ikuisuuteen aika vie,
Hacia la dorada morada de los dioses.Kultaiseen taloon jumalten.

Alrededor de una mesa de maderaPuisen pöydän äärellä
Los ancestros celebran.Esi-isät juhlivat.
En fragmentos de un hechizo rotoSirpaleissa rikotun lumouksen
Bailan con los pies ensangrentados.Jalat veressä tanssien.

El agua del lago perdidoVesi kadonneen järvenselän
Descansa en la eternidad.Iäisyydessä lepää.
La débil superficie refleja en calmaHeikko pinta peilityyni väreilee
Solo al ser tocada por un humano.Vain kosketuksesta ihmisen.

Mil años yTuhannen vuotta ja
Los hermanos se traicionan entre sí.Veljet toisensa pettävät.
Así la bellezaNiin jumalten kaupungin
De la ciudad de los dioses desaparece ante nosotros.Kauneus edessämme katoaa.