Piikkilankaa

Alambre de púas

Piikkilankaa

He vivido mucho, mucho y librementeOlen elänyt paljon, paljon ja vapaasti
he tenido todoolen saanut kaiken
y a quien sea que quisieraja kenet ikinä halusinkin
nada llenaba mi corazónmikään ei täyttänyt sydäntäni
aunque tuviera una mano suave en mis brazosvaikka sylissä olisi hellä käsi

solo por un momento obtuve felicidad, un sentimiento más grandevain hetkeksi onnen sain, tunnetta suurempaa
busqué. Me enamoré una vez,hain. Rakastuin kerran,
una vez y profundamentekerran ja hartaasti
justo lo suficiente,juuri sen verran,
como siempre soñé. Algo grandioso ocurriókuin aina haaveilin. Tapahtui jotakin suuremmoista
hermoso pero peligroso.ihanaa mutta vaarallista.
pensé que lo tenía todo de nuevo,luulin taas kaiken saan,
pero cuando los sueños quedaron llorandovaan kun haavet jäi suremaan

los días son como alambre de púas,päivät on kuin piikkilankaa,
me lastiman. Las noches duran una eternidad,ne murjoo mua. Yöt kestää ikuisuuden,
te pienso.ajattelen sua.
No se creó un caminante hacia la felicidad que estuviera acostumbrado a ganar.Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan.
Me quedé solo esperando hasta que desaparece en la desesperaciónJäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa

Hiciste una profunda herida en mi alma y corazónTeit Syvän viillon mun sieluun ja sydämeen
me ataste en ese momento mis sentimientos y pensamientoskahlitsit silloin mun tunteet ja ajatukset
nada llena ahora mi corazónmikään ei täytä nyt sydäntäni
aunque tuviera una mano suave en mis brazosvaikka sylissä olisi hellä käsi
solo por un momento obtuve felicidad,vain hetkeksi onnen sain,
busqué un sentimiento más grandetunnetta suurempaa hain

los días son como alambre de púas me lastiman,päivät on kuin piikkilankaa ne murjoo mua,
las noches duran una eternidadyöt kestää ikuisuuden
te pienso.ajattelen sua.
No se creó un caminante hacia la felicidad que estuviera acostumbrado a ganarEi luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan
me quedé solo esperando hasta que desaparece en la desesperaciónjäin yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa