Huppiaan Aarre

Pohjantuuli, tuisku kylm?
hyyt? h??immehist?
lumeen viilt?valkoviirun,
heitt?varjon valkomaahan.

Tuuli kylm?upsahtavi
aamusella ankialla,
purevalla pakkasella,
ruottahalla ilmahalla.

L? aarteen alta kiven,
Ja paan sen piiloon alle pirtin,
k?en kullan kirotuilta,
ja hopiaiset ottajilta
kuni ohto nukun unta,
l? talven turkissani.

V?ttelen, l?ittelen,
v?yiss? v??len.

Uneksinki kultasesta,
aarteen armaan antajasta,
luona kannon kankianki,
kotomett?hiienkiven

Kell' on onni, kell' lie lykky,
k?ek?sen muilta poies.
Kell??i suuri tuuri,
sit?ainen varjelkohon.