Viisarit

Las manecillas

Viisarit

Medianoche,puoliyö,
sus cortinas cierrassä verhot kiinni lyöt
y quieres dormirteja tahdot nukahtaa
escapar del mundopäästä pakoon maailmaa

El reloj marca,kello lyö,
quieres olvidarsä tahdot unohtaa
lo que escuchaste anochemitä kuulit illalla
no puede ser verdadse ei totta saa olla

Eres la única para élsä olet ainoa hänelle
no puede haber otros,ei muita olla saa,
no pueden tocarloei ne häntä koskettaa
nuncakoskaan saa

Sabes la verdad,tiedät totuuden,
pero la verdad siempre duele másmutta totuus aina sattuu eniten
por eso niegas todo de nuevosiksi kiellät kaiken taas
hasta que duermeskunnes unta saat

Las manecillasviisarit
caen en silenciohiljaa putoaa
hacia la mañanakohti aamua
ni siquiera llenas tus ojoset silmän täyttäkään sä saa

Amanecesarastaa
no despiertas de tu sueñoet herää unestaan
no conseguiste dormiret unta saanutkaan
los rayos de luz no reconfortanei valonsäteet lohduta

Eres la única...sä olet ainoa..

Sabes la verdad...tiedät totuuden..
Sabes la verdadtiedät totuuden
pero la verdad siempremutta totuus aina
rompe todo esosärkee kaiken sen
por lo que diste una vez másjonka vuoksi annoit taas
un pedazo de tu almapalan sielua..

Sientes la traición bajo tu pieltunnet petoksen sun ihosi alla
el tiempo pasa, no da graciaaika kuluttaa, armoa ei anna vaan
las manecillas hacen tic tacviisarit raksuttaa

Sabes la verdad...tiedät totuuden..
Sabes la verdadtiedät totuuden
pero la verdad siempremutta totuus aina
rompe todo esosärkee kaiken sen
por lo que diste una vez másjonka vuoksi annoit taas
un pedazo de tu almapalan sielua..