Pimeän Silmän Goetia

Ideasta loin todellisuuden
Hetkestä taioin ikuisuuden
Tajunnallani kolkutin oveen
Porttiin maailmojen väliin
Hakeuduin kitaan magiantäyteiseen
Itselläni ruokkien daimonolentoja
Levottomia tuhonhenkiä
Vahvan vihan todistavia hetkiä

Olen itse kiertävä kuu
Maailman napojen välillä
Myös välillä joku toinen muu
Tunkeutuu tajuntaani käskemään

Mustat silmät kiroustani peilaa
Käskee kahdesti lopun antamaan
Tukehduttaa, pyrkii kaikkensa
Muttei maagia horjuta
En pelonmeressä seilaa
Vihasta voimani ammennan
Pimeän loisteen silmistä sumennan
Käännän voitokseni

Sinua käsken, komennan
Tahtoni alle valjastan
Katseesi energian
Sieluuni sulatan