Sutoi

Sutoi

Sutoi

En la tierra yo me alimentoMaa maaten minä maan
Con mi fuerza florece la cortezaVäelläni kukkii kaarnaa
La tierra resuena como perdicesMaa soi riekkoina
Eso es su más profundo abismoSitä on sen syvin uumen
Sutoi, el brote de la montañaSutoi tunturin vasa
Pasará la noche hasta tardeYötä myöhään viettäisi
El viento llegó, me hechizó y sedujoSaapui tuuli tuli minut loihti vietteli
La doncella de la niebla, el espíritu del rocío cae a la tierraUtutyttö usvanneito terhen maahan karista
Mi guardián, el pájaro de cobre, planea en la noche con sus alasVakaajani vaskilintu yötä siivin sivalla
Arrástrate más cerca, más cercaRyömi likelle lähemmälle
Te mantengo fríaPidän sinut kylmänä
Gira de un lado a otroKäännä kyljelle toiselle
Deja que la noche sea eterna, el deseo de SutoiAnna yötä iäksi sutoikiimaa