Me Olemme Myöhäiset

Somos los Tardíos

Me Olemme Myöhäiset

Saludos desde la majestuosidad del inframundo,Tervehdys täältä unholan uljaat!
Donde solo la oscuridad nos guíaJossa vain pimeä kuljettaa
Pagando el rescate del sol matutinoMaksamaan aamuisen auringon lunnaat
Somos los tardíosMe olemme myöhäiset

La noche nos levanta, nos lleva en sus brazosYö nostaa syliin, sylissään kantaa
Como una doncella sobre el umbralKuin neidon ylitse kynnyksen
El humo va hacia la espuma en la orilla de la libertadKäy nokena vaahto vapauden rantaan
SomosMe olemme
Somos tan tardíosMe olemme niin myöhäiset

Los sueños se desvanecen mientras el cielo cae sobre nosotros,Menee unet hukkaan kera taivas putoaa niskaamme,
Lavamos con lágrimas los mares tranquilosme tiskaamme kyyneleillä tyynten merten
No se pierde la luna aullando,Ei ole hukkaa sitä kuuta ulvomaan,
acariciando nuestro cabello con su luz diabólicajoka pirullisella valollansa silitellen hiuksiamme harjaa

El ataúd cerrado, sellado mil vecesSe kirstuun lukittu, salvattu tuhanteen kertaan
Las llaves perdidas en el sol nacienteAvaimet kadonneet nousevaan aurinkoon
No se reconoce la sangre que fluye entre las grietasEi viiltojen välistä tunnista vuotavaa verta
SomosMe olemme
SomosMe olemme
Somos los tardíosMe olemme myöhäiset

Los sueños se desvanecen mientras el cielo cae sobre nosotros,Menee unet hukkaan kera taivas putoaa niskaamme,
Lavamos con lágrimas los mares tranquilosme tiskaamme kyyneleillä tyynten merten
No se pierde la luna aullando,Ei ole hukkaa sitä kuuta ulvomaan,
acariciando nuestro cabello con su luz diabólicajoka pirullisella valollansa hiuksiamme harjaa