Uin ja näin

Havunneula lepää polun poikki kulkevaan juureen.
Paarma kiertää märkää selkää,
Himmeä päivänsavu ympäröi.
Oksien alta kahlaan syvään - vanavedessä pohja samenee.

Uin ja näin syvällä kannon tasaisen sahatun pinnan.
Kun vesi tuntui paksulta, selkää uin.
Kun olin kaukana, en pelännyt tyttöjä, kuolemaa.
Ylsin pohjaan - muta nousi pintaan.

Mistä ne minua ensin hakisivat,
Jos suonenvetoon olisi hukkunut?
Myymäläauton pysäkiltä vai ladosta?
Olisinko jäänyt puimuriin leikkimään?

Tomu pölisee, leviää seittiin - paistaa ja ei ole satanut.
Mieltä vaivaa näkemäni kanto:
Tietääkö serkut, onko se ammus?
Mudassa renkaan urassa makaa
Kuiva sammakko vähän kyljellään.

Pian, aivan pian hypin törmältä veteen serkkuja pakoon.
Ne ei koskaan tiedä, missä uin.
En ole uinut matkoja, serkuille puhunut jatkosta:
Menenkö yläasteen jälkeen lukioon.

Mistä ne minua ensin hakisivat,
Jos puoleenväliin olisin vajonnut?
Myymäläauton pysäkiltä vai autosta?
Olisinko pystykorvaa kurittamassa?