Tähtiotsa

Frente estrellada

Tähtiotsa

Ella es pequeña, siempre asustada, pero su rostro no lo reflejaHän on pieni, aina peloissaan, mut kasvot niin ei kerrokaan
Arrojada sola al mundo, donde no parece pertenecerYksin paiskattuna maailmaan, johon ei tahdo kuuluukaan
Sus pasos parecen seguros, pero si le preguntaras a dónde vaVarman näköiset on askeleet, mut jos kysyisit, minne meet
Responde que solo hacia adelante, hacia algún lugar lejos de sí mismaVastaa, että kunhan eteenpäin, johonkin poispäin itsestäin

Ella sobrevive a esto, sin vender su almaHän tästä selviytyy, kun sieluaan ei myy
No entrega su corazón a nadieSydäntään hän ei anna kellekään

Las sombras de las nubes pueden cubrir a la niña de la luz mientras caminaPilven varjot saattaa valon lasta kun kulkee
Solitaria en su valle y creeYksinäinen, laaksossaan ja luulee
Que siempre queda en la oscuridad, con una frente estrellada, sin verPimeäänsä aina jää tähtiotsa, eikä nää
Que ella lleva consigo la luz más brillanteitse valon kirkkaimman hän kantaa

Se cansó temprano de esquivarAikaisin jo väsyi väistämään
No confía, pero tampoco tiene razónEi luota mut ei syytäkään
La pisotearon demasiadoLiian paljon yli käveltiin
y olvidaron cómo se levantaronja unohti, miten noustiin

Ella sobrevive a esto, sin vender su almaHän tästä selviytyy, kun sieluaan ei myy
No entrega su corazón a nadieSydäntään, kun ei anna kellekään
Ella definitivamente sobrevivirá, sin vender su almaHän kyllä selviytyy, kun sieluaa ei myy
No muestra su ser interior a nadieSisintään hän ei näytä kellekään