Kuoleman Kylmä Ikuisuus

La Fría Eternidad de la Muerte

Kuoleman Kylmä Ikuisuus

En los abismos más profundos;Syvimmässä kuiluista;
En las cavernas más oscurasPimeimmässä onkaloista
Crecen las flores más negrasKasvavat mustimmat kukat
De la destrucción y el odio humanoTuhon ja ihmisvihan

Ya no queda nadaEi enää mitään jäljellä
Nada para mí aquíEi mitään minulle täällä

En los mundos más fríosKylmimmässä maailmoista
En los corazones más oscurosMustimmassa sydämmista
Crece una nueva, más profunda tristezaKasvaa uusi, syvempi suru
Una melancolía diferenteUuddenlainen melankolia

Las nieblas giratorias me engullenKieppuvat usvat nielaisevat minut
Los vientos helados del infierno desgarran mi almaHelvetin jäätävät tuulet raastavat sieluani
Las frías garras de la muerte me atrapanKuolon kylmät kynnet tarttuuat niinnun
Me llaman hacia síKutsuvat mukaansa
Al reino de la muerteKuoleman valtakuntaan

No siento anhelo, ni arrepentimientoEn tunne kaipunta, en katumusta
No siento más angustia, ni dolorEn tunne enää ahdistrusta, en tuskaa
Estoy por encima del miedo y el terrorOlen yläpuollella kiuun ja pelon
Estoy unido a la fría eternidad de la muerteOlen yhtä kuoleman kylmän ikuis uuden kanssa

Del caos al caosKaaoksesta kaaokseen
Un nuevo orden surge de las cenizasUusi järjestys nousee tuhkasta
Un nuevo mundo, un nuevo diosUusi maailma, uusi jumala
¡Rey Satán!Kuningas saatana!