Ei Koskaan

Nunca Jamás

Ei Koskaan

el amor se endurece con el tiemporakkaus kovettuu ennen pitkää
un montón de palabras vacíasjoukoksi tyhjiä sanoja
el amor se desvanece en la tarderakkaus haalenee iltapäivään
se llena de pequeños agujerostulee täyteen pieniä reikiä
el amor camina desde detrás de la tiendarakkaus kävelee kaupan takaa
con bolsas de plástico llenas en sus manostäydet muovipussit kourissaan
el amor arrastra la aspiradorarakkaus raahaa imuria
sobre los umbrales gastadosyli kuluneitten kynnysten

miro profundamente en el abismominä katson syvään kuiluun
descansos de esperanzastoiveiden jakojäännö

noeina
en terraplenes de mil colorespenkereisiin tuhannen värisiin
en el abrazo de la lejaníakaukaisuuden kainalossa
una montaña solitaria se elevayksinäinen vuori kohoaa
en sus laderas un viajerosen rinteillä matkalainen
se detiene por un momento a descansarjää hetkeksi lepäämään

miro la pared de la montañaminä katson vuoren seinään
deseos al cuadradotoiveiden toiseen potenssiin
animales junto al arroyo de montañaeläimiin vuoripuron äärellä

ellos escuchan cuando llamo, llegan cuando gritone kuulee kun kutsun, ne saapuu kun huudan