Kun Synkkä Ikuisuus Avautuu

Cuando la Eterna Oscuridad se Abre

Kun Synkkä Ikuisuus Avautuu

El bosque nocturno se pierdeÖinen metsä hukkuu peittyen
silenciosamente en la pálida nieve,hiirenhiljaa lumeen kalpeaan,
envuelto en un manto invernal de tristeza.talvihuntuun surunvalkeaan.
La noche es oscura sobre todos.Yö on synkkä yllä kaikkien.

Y cada día queda bajo la OscuridadJa päivä jokainen jää alle Pimeyden
tan seguramente como el día de ayer.yhtä varmasti kuin päivä eilinen.
En mi tumba no extraño rostros,Haudassani en kaipaa kasvoja,
dependencia, las penas de vivir.riippuvuutta, elämisen vaivoja.

He venido de la tierra pero no me convertiré en tierra.Maasta tullut mutta maaksi tule en.
Como la luna en su camino solitario por la noche,Kuten kuukin öisin yksin reitillään,
cientos de huellas, la mañana en su rastro,sadat jäljet, aamu jäljillään,
desvaneciéndose en la noche siguiente.huomeniltaan silti häviten.

Atado al brazo del tiempo,Hirtin ajan käsivarteen,
en la orilla del flujo del tiempo,ajan virran törmän parteen,
la angustia humana, la humanidad,ihmistuskan, ihmisyyden,
toda esa insignificancia..kaiken sen mitättömyyden..
Cuando miras la luna con tus ojos,Kun katsot kuuta silminesi,
sabe que estoy mirando de vuelta,tiedä että katson takaisin,
penetrando en tu corazón,tunkeutuen sydämeesi,
llevando el horror con lágrimas.tuoden kauhun kyynelin.