Sudentaival

Caminata del lobo

Sudentaival

Sin Dios, no hay aquí...Ei Jumalaa, ei täällä...
Tu muerte se acerca sigilosamente,Hiipii kuolemasi, lähestyen saalistaan,
recolecta en su viejo saco, el fuegohaalii vanhaan säkkiinsä, tulen
de su fresco sacrificio.tuoreesta uhristaan.
No hay vida ardiente...Ei elämää kytevää...

Se enfría el fuego junto a tu corazón,Jäähtyy tulisija sydämesi äärellä,
las cenizas caen cubriendo la mañana.tuhka karisee huomisaamun peittäen.
Y se levanta un monumento de tristezaJa nousee surun monumentti kaiken
en medio de todo,keskellä
lanzando sombra sobre tus gritos de ayuda.ylle avunhuutojesi varjon heittäen.

Solo en medio del bosque de los caídos.Yksin pystyynkuolleen metsän keskellä.
La niebla se eleva alrededor de tus tumbas,Usva nousee hautapaikkojenne ympärillä,
en la palma de la desesperación y el horror.epätoivon ja kauhun kämmenellä.

Si todo es despiadadamente espantoso,Jos kaikki onkin säälimättä kaameaa,
la caminata del lobo comienza en libertad,sudentaival alkaa vapaudessa,
cuando no escupes la moral sombría de la iglesiakun ei sylje kirkko moraaliaan ankeaa
y ya no te sumerges en la enfermedad.etkä kylve enää sairaudessa

Cuando llegue el momento oscuroKun synkkä hetki lyö
y escuches los bosques perdidos,ja kuulet metsät kadonneet,
los cuchillos que antes brillaban en gris plateadoharmaanhopeana ennen kiiltäneet
se han embriagado de sangre.veitset vereen ovat juopuneet.

Ojos de figuras humanas,Silmät ihmismäisten hahmojen,
mirando fríamente en amarillo frío...kylmänkeltaisina tuijottaen...
En silencio, inmóviles, esperando,Hiljaa, liikkumatta, odottaen,
llevando al último viaje.matkaan viimeiseen saattaen.