Ikuisen Tuskan Hybris

Hibris de un Dolor Eterno

Ikuisen Tuskan Hybris

En el aroma no pude aceptarEn armoa voinut hyväksyä
La limitada sabiduría de los mortalesEn kuolevaisten rajallista tietoa
Hacia el regalo de los dioses escupíKohti jumalten lahjaa syljin
Y en mi alegría lo despreciéJa sitä riemuissani halveksin

Nunca pedí salvación para míEn pelastusta luokseni koskaan pyytänyt
Solo abracé y acaricié la verdad absolutaVain ehdotonta totuutta halasin ja syleilin
Felicidad, alegrías, tristezasOnnea, iloja, suruja
No pude valorar las sombras bajasEn alhaisia varjoja voinut arvostaa

La sangre de mis heridas no se agotaEi veri haavoistani ehdy
Cuando mi corazón es violado una y otra vezKun sydämeni raiskataan yhä uudelleen

La posibilidad de vaciarmeTyhjäksi tulemisen mahdollisuus
En el silencio bendito en las aguas del olvidoAutuas hiljaisuus unohduksen vesissä
No se me concedieron los regalos de los mortalesEi kuolevaisten lahjoja minulle suotu
Llevo los dolores de los eones dentro de míAeonien tuskat kannan sisässäni
En la maldición de mi orgullo voluntarioOmaehtoisen ylpeyteni kirouksessa
En la superficie silenciosa del espacio oscuroSysipimeän avaruuden hiljaisella pinnalla
Sigo las vidas de las estrellas en el resplandor del ojo del maestroMestarin silmän loisteessa seuraan tähtien elämät
En el tormento alegre del dolor eternoIkuisen tuskan piinaavassa riemussa
Grito el nombre del señor hacia las profundidadesHuudan syvyyteen herran nimeä

¡Saturno, secreto de la estrella fría!Saturnus, kylmän tähden salaisuus!

Como un cristal puroKuin puhdas kristalli
Es magnético mi miradaOn magneettinen katseeni
La omnipotencia de la muerteKuoleman kaikkivaltius
De su alma saco a relucirSen sielusta nostan esiin
La crueldad de los mundosMaailmojen julmuus
Mi voz resuena en la profundidadÄäneni kaiku syvyydessä