Juurrun tähän ikävään

Sumérgete en esta melancolía

Juurrun tähän ikävään

En la sombra de un viejo roble me siento por un momentoVarjoon vanhan tammen hetkeks istahdan
Acariciando la superficie de la piedra mientras reflexionoKiven pintaa miettien mä hyväilen
Arranco algunas malas hierbas del sueloNypin maasta rikkaruohon muutaman
Los recuerdos de ayer florecen en tu colinaKukkii kummullasi muistot eilisen
Las violetas azules del veranoOrvokit sen kesätaivaan siniset
Pero ya no puedes verlas másMutta niitä enää nähdä voi sä et

Como estas violetas arraigadas en la tierraNiin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Crecí en ti, aferrado a tiKiinni sinussa mä kasvoin elämään
Fuiste mi fuerza y qué se le va a hacerOlit voimani ja minkäs sille teet
Ahora me sumerjo en esta melancolíaNyt mä juurrun tähän ikävään
Todo en mí parece lamentarse en silencioKaikki minussa kuin vaiti valittaa
Perdido en la oscuridad cuando se apaga tu luzValos sammuttua eksyin hämärään
Y al no poder verte másJa kun sinua en nähdä enää saa
Así es como me sumerjo en esta melancolíaNiin mä juurrun tähän ikävään

Riego las flores y te habloKastan kukkaset ja sulle puhelen
Y es como si respondieras algoJa on aivan niin kuin jotain vastaisit
No puedo contárselo a nadieTätä kenellekään kertoa voi en
Solo es entendido por esas pequeñas violetasYmmärtää sen vain nuo pienet orvokit
Un pájaro canta consuelo en algún lugarLintu lohdutusta laulaa jossakin
Yo solo deseo tenerte de vueltaMinä tahtoisin niin sinut takaisin

Como estas violetas arraigadas en la tierraNiin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Crecí en ti, aferrado a tiKiinni sinussa mä kasvoin elämään
Fuiste mi fuerza y qué se le va a hacerOlit voimani ja minkäs sille teet
Ahora me sumerjo en esta melancolíaNyt mä juurrun tähän ikävään
Todo en mí parece lamentarse en silencioKaikki minussa kuin vaiti valittaa
Perdido en la oscuridad cuando se apaga tu luzValos sammuttua eksyin hämärään
Y al no poder verte másJa kun sinua en nähdä enää saa
Así es como me sumerjo en esta melancolíaNiin mä juurrun tähän ikävään